Tarinamme alku - Pettymys Suomeen ihmisoikeusvaltiona sekä mistä tähän on tultu

 Alan kirjoittamaan blogia, koska katson että ihmisoikeuksien loukkaus Suomen valtion taholta(migri. maahanmuuttovirasto) ei ole koske pelkästään perhettämme vaan on laajempi asia. 

Perheemme hankalaa tilannetta on käsitelty HS 6.6.2024 ja Kaleva 10.6.2024. Molemmat artikkelit ovat maksumuurin takana ja olen saanut paljon kyselyä tilanteestamme, joka ei ole auennut niille jotka ovat pelkät otsikot nähneet esim Facebookin jakeluissa. 

Olen kuvitellut aiemmin, että Suomi on mallimaa ihmisoikeuksissa, mutta nyt olen joutunut huomaamaan, että se on täysin harhaa. 

Taustaa; 

Menimme Buddhalaisin menoin avioon puolisoni Yingchan Dtaagaaeon kanssa maaliskuussa 2019, jolloin tilaisuudessa vannoin pitäväni huolen niin puolisostani kuin tyttärestään, josta hän tuohon saakka yksi oli huolehtinut 4-5 kk iästä lähtien.

Haimme viisumia Suomeen kesäksi 2019 puolisolleni ja tarkoitus oli laillistaa avioliittomme Suomessa, koska Thaimaassa se oli kutakuinkin mahdotonta. Pitkäaikainen suunnitelma oli asua Chiang Maissa sekä viettää koko perheenä aikaa myös Suomessa, jossa työni on mahdollista. Tuolloin puolisollani oli vielä Myanmarin passi. Viisumia ei hänelle Suomeen myönnetty eikä ulkoministeriölle tehty valitus mennyt läpi. Näin ollen emme päässeet virallisesti edes naimisiin. Myanmarin tilanne oli jo silloin niin sekava, että ei tullut kyseeseenkään matkustaa sinne avioliiton solmimiseksi. Eikä puolisollani ollut enää kontakteja eikä kielitaitoa maahan. Hän on asunut 12-vuotiaasta lähtien Chiang Maissa sukulaisten luona jäätyään orvoksi äitinsä kuoltua rintasyöpään.

Myanmarin passista hän joutui luopumaan tilanteen muuttuessa Myanmarin sisällissodan eskaloitua – hän sai kuten monet vuoristokansalaiset ns 10-vuoden henkiläkortin, joka on maattoman henkiläkortti, eikä sillä voi matkustaa Chiang Main provinssin ulkopuolelle, eikä ole mitään mahdollisuuksia saada passia.

Olen nyt kohta viisi vuotta taistellut niin viranomaisten kuin lakimiesten kanssa, jotta puolisoni voisi saada Thaimaan kansalaisuuden ja passin, jotta voimme rauhassa päättää missä tulemme asumaan. Siihen ei ole mitään mahdollisuuksia. Suomen suurlähetystö neuvoi, että ainoa mahdollisuus on hakea Suomeen muuttoa ja olemme sitä prosessoineet. 

Perheemme tilanne muuttui olennaisesti 21.8.2023 kun yhteinen tyttäremme Eeva syntyi. Jouduin näkemään konkreettisesti, että Thaimaassa puolisoni ei voi saada täysiä ihmisoikeuksia. Virastoissa joissa asioimme syntymätodistusten etc kanssa häntä kohdeltiin alentavasti. Silti näkisin, että valtaosa thaimaalaisista ei näin tee. Puolisoni on Tai-Yai, Myanmarin vuoristokansoihin kuuluvaa Shan kansaa kuten Karenit, joihin kuuluu mm Suomen vuoden pakolaiseksi valittu Sa Myer Oon.

Eeva Norawarat Talvisara syntyi 21.8.2023 ja tuolloin tajusimme, että emme voi jatkaa elämää kuten ennen. Odottaa mahdottomalta näyttävää Thaimaan kansallisuuta puolisolleni ja minun jatkaa joka vuotisia työkeikkoja Suomeen. Olemme tulleet taloudellisesti toimeen lääkärin työstä saamani palkan avulla Suomesta. Thaimaassa on mahdotonta saada työlupaa. 

Olimme jo aiemmin pohtineet Suomeen muuttoa, Koska puolisoni ei ollut päässyt käymään edes vierailulla Suomessa, asia on jäänyt passiiviseen tilaan. Tilanne akutisoitui, koska tajusimme, että en voi enää lähteä töihin Suomeen ja jättää pientä lastani, joka kärsisi tilanteesta. Vanhemman tyttären, Kunthidan, lempinimi Bikun, kohdalla tilanne oli alunpitäen toinen, koska tulin hänen elämäänsä kun hän oli vajaa 5-vuotias. 

Olin yhteydessä Migriin, maahanmuuttovirastoon, Suomessa, josta sain tuossa vaiheessa asiallista kohtelua ja neuvontaa. Minulle mm kerrottiin, että tietävät Myanmarin ja Thaimaan tilanteen virastossa eikä tämä passin puuttuminen ole este Suomeen muutolle. Keräsin kaikki dokumentit mitä vaadittiin ja mitä oli mahdollista saada ja teimme yhdessä puolisoni, lempinimeltään Fai, hakemuksen oleskeluluvasta Suomeen enter finlandissa 21.9.2023. Tuolloin meille kerrottiin, että käsittelyaika perheenyhdistämiseksi on 6 kk. Sanottiin myös, että lupaa kannattaa hakea aikaisintaan 6 kk ennen aiottua muuttoa. Tosin tuolloin apulaistarkastajana ollut Hanna Mannila mainitsi, että voimme hakea heti ja päätöksen tultua ei ole pakko tulla välittömästi. Neuvonta oli asiallista ja suoraa sekä palvelevaa.

vastaus migristä

Suunnittelimme muuttomme toukokuulle 2024, jotta vanhempi tytär Bikun ehtisi tutustua kunnolla Suomen kieleen ennen syksyllä alkavaa koulua leikkiessään suomalaisten lasten kanssa. Sovin myös työni Oulun Mehiläiseen, missä olen työskennellyt aiemminkin. Kesällä on kova pula lääkäreistä ja sovimme että teen kesän tiiviisti töitä hoitaen sekä oman erikoisalani (Korva-nenä- ja kurkkutaudit) kuin myös työterveyshuollon potilaat. Työsopimus tehtiin alkaen kesäkuun alusta 2024. 

Tehdessäni työsopimuksen luotin täysin migrin viesteihin sekä Suomeen Oikeusvaltiona. Tuntui mahdottomalta edes ajatus, että Suomen kansalainen Eeva ei pääsisi Suomeen ajoissa imettävän äitinsä kanssa. 

Alkuvuodesta, kun hakemuksemme ei ollut edennyt edes käsittelyyn tiedustelin migristä Hanna Mannilalta tilannetta. Aiemmin puhutun 6 kk sijaan hän alkoi puhua 6-9 kk kestävään käsittelyyn. Nyt perheemme tilanne olikin niin monimutkainen, että tuo 6 kk ei välttämättä riitä. 

No, kuitenkin maaliskuussa hakemuksemme eteni käsittelyyn ja käsittelijäksi tuli Ylitarkastaja Juhana Strandberg. Hän pyysi asiallisesti lisätietoa. Olin epähuomiossa unohtanut skannata Bikunin syntymätodistuksen käännöksen laillistusasiakirjan kääntöpuolen. Lähetin sen heti seuraavana päivänä. Strandberg mainitsi pyyntötekstissään, että meidän ei tarvitse olla huolissaan - asia käsitellään pian.

Tuli kuitenkin kysely samassa yhteydessä Fain passin puuttumisesta. Vastasin samalla, että asiaa on käsitelty jo syyskuussa ja olen kertonut, miksi Passia ei voi saada. Lisäksi olin kertonut, että Thaimaassa saatuun henkilötodistukseen on laitettu eri nimi johtuen siitä että Myanmarissa hänellä ei ollut sukunimeä ja se piti luoda Thaimaan henkilötodistukseen. Kirjoitusmerkit ovat Myanmarissa erit kuin Thaimaassa ja lisäksi vielä erit englanninkieliseen väännökseen. Näin ollen nimien kirjoitus vääntyy aina eri tavalla eikä säännönmukaista "transkriptiota" ole. Kysely tuli myös siitäm että miksi syntymävuosi on eri vanhassa Myanmarin passissa ja nykyisessä Thaimaan henkilökortissa. 

Selostin nämä kaikki kohdat, jotka minulta pyydettiin ja vakuutuksen muodossa, joka minun piti allekirjoittaa. Lähetin tämän vastauksen 25. maaliskuuta Koh Changilta missä vietimme viisivuotis hääpäivää.

Tämän jälkeen migristä ei kuulunut mitään. Kuvittelin, että päätös tulee pian, kun kaikki asiakirjat ovat lähetetty. Huolestuneena olin yhteydessä niin käräjänoikeustuomari ystävääni kuin politikkoihin. Tunsin aiemmin Oulusta Mari-Leena Talvitien sekä Juha Hännisen kokoomuksesta, Mari-Leenan tuttavani kautta joka oli häissämme aikanaa. Mari--Leena yritti auttaa aikanaan viisumihakemuksen hylkäämisen oikaisupyynnössä, mikä tosin ei onnistunut. Juha Hännisen tunnen taas hänen lastensa kautta jotka asuivat samassa taloyhtiössä aikanaan. 

Mari-Leena lohdutti, että johtunee vain hiihtolomista. Juha Hänninen otti härkää sarvista ja oli yhteydessä tähän Ylitarkastaja Strandbergiin. Vastaus tuli vain, että kiirehtimispyynnöt eivät vaikuta käsittelyaikaan. 

Juha Hänninen on aktiivisesti ottanut asiaa esille eri ministerien kanssa (mm. Työministeri Satonen sekä Ulkoministeri Valtonen) sekä eduskunnan oikeuskanslerin kanssa, jotka ovat kertoneet olevansa tietoisia asiasta, mutta pelkästään seuraavat tilannetta. 

Mari-Leena Talvitie heräsi asiaan nyt kun 9 kk alkoi olla täynnä. Lakisääteinen maksimi käsittelyaika on 9 kk. Hän on ollut yhteydessä sisäasiainministeri Rantaseen, ja myös migrin ylempiin virkamiehiin.

Juhannusaattona tuli 9 kk täyteen. Tiedustelin Juhana Strandbergiltä tilannetta 20.6

Näitä konemaisia vastauksia on tullut pelkästään sen maaliskuun jälkeen. Lakisääteinen aika on mennyt umpeen. 

Migrin toiminta loukkaa YK:n ihmisoikeuksien JA ENNENKAIKKEA LAPSEN OIKEUKSIEN sopimusta jonka Suomi on allekirjoittanut

Pykälä 10: jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä

Tilini saldo on jo alle sen mitä maassaolo viisumini edellyttää koska en ole päässyt töihin ja on vakava uhka että meidän perhe ajetaan hajalle migrin toimien vuoksi Suomen Hallituksen hyväksymänä.

Myös hallintolakia 23 pykälä on rikottu. "Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisenon esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen ajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemisistä koskeviin tiedusteluihin".

Meille on annettu arvio ensin 6 kk ja sitten 9 kk ja tämän jälkeen ei mitään. 

Ja Suomen perustuslain perusteella Suomen kansalaisella on oikeus saapua maahan. Eeva ei voi saapua ilman imettävää äitiään. 

Tällä hetkellä asumme ahtaasti yhdessä huoneessa, jossa ei ole ruoanlaittomahdollisuuksia. Tuttavamme järjesti tämän edullisesti ja onneksi kuitenkin ilmastointi on. Sanoimme vuokratalon vuokrasopimuksen irti helmikuun lopulla, koska irtisanomisaika oli 3 kk ja meidän piti olla jo Suomessa toukokuussa. Me vanhemmat olemme stressaantuneita - nukumme huonosti ja mukana alkaa olla psyykkistä oireilua masentuneisuutena etc. Lapsen kärsivät koska ei ole mahdollista normaaliin perhe-elämään. 

Pidin Suomea ihmisoikeuksia kunnioittavana maana ja tästä olen puolisolleni kertonut aiemmin - nyt minua hävettää puheeni.