Suurlähetystö vuorossa vastaamattomuudessa, Inkivääri Lohta illalla, pientä paranemista - Onko Suomi tosiaan kuin Albania aikanaan?

Eilinen koti-ilta

Olin huonovointinen, vaikka otin iltapäivällä klo 14 kaksi panadolia 500 mg ja klo 17 apteekkireissun jälkeen Voltaren 50 mg. 

Bikun leikki Eevan kanssa ja molemmat olivat iloisia. Fai katsoi jotain leffaa.

 

Bikunin ja Eevan leikit

Pakotin itseni keittiöön lohen valmistukseen. Bikunille todella helppo, kun syö aina japanilaisittain raakana soijakastikken kanssa. Meidän muiden lohet ajattelin paistaa voissa tuoreen inkivääriraasteen kanssa. 

Bikunin lohiannos

Inkivääriraaste miedolla lämmöllä voin maustuessa sillä ilman palamista.  Paistan voimakkaammassa inkiväärivoissa Fain ja minun medalijongit, pinnalle lime puristettuna ja mustapippuri sekä suola lisäksi. Tämäm jälkeen, kun suurin oaa inkivääristä on jo tarttunut medalijongkeihin vuorossa Eevan lohi.

inkivääriraaste paahtumassa

Lohimedalijongit paistumassa

Lohien valmistuksen jälkeen jätin ne hautumaan lämpimään pannuun kannen alle sivupöydälle. Fai tekee myöhemmin paistetut sienet. 

Nyt oli aika ilta meditaation. Oli vaikea istua risti-istunnassa, kun paikat olivat niin kipeät. Joka paikkaa särki. Otin lyhyen 20 meditaation. 

 Fai oli sillä aikaa paistanut sienet ja söimme illallisen, mikä maistui kaikille. Eevalle se oli ensimmäinen kosketus inkivääriin ja kokemus näytti tyytyväiseltä. 

Kävin suihkussa ja rasvasin itseni tänään ostetulla rasvaisemmalla perusvoiteella ja käsien ekseemaan laitoin kortison-antibakteeri voidetta. Aloin jo miettiä dengue-kuumetta, kun käden punottava iho alue sopisi siihen ja vaalenee painettaessa, mutta niinhän se on atooppisessakin ekseemassa.

käden ekseema

Lämpöä oli 37.4 Voltarenista ja alkuiltapäivän panadolista huolimatta. Olo oli tosi huono. Niska kipeä ja päänsärky, kroppa oli kuin olisi tullut hakatuksi. Kaksi panacodia lisäksi. Jos saisi siten nukuttua.

Eeva tulee työhuoneeseen ja katsoo kitaraa kysyvästi. Muistan, että aamulla se jäi väliin.  Niinpä soitamma tuttuja kappaleita. Eeva pyrkii syliin ja soittaminen on nyt vaikeaa Eeva sylissä, jokapaikan säryn vuoksi. 

Fai haluaa Bikunin kanssa vielä jotain nuudelikeittoa ja he lähtevät skootterilla lähi ruokatorille. Me Eevan kanssa alamme katsoa suomenkielisiä konsertteja youtubesta. Kun pääsemme Horttokaaloihin Eeva katsoo keskittyneenä ja taputtaa välillä. Niinpä katsomme horttokaaloja useamman kappaleen. Eeva tuijottaa ja on täysin rauhassa ja hiljaa. Äitini tykkäsi aikanaan kovasti Horttokaaloista. Faihan on usein sanonut, että Eeva on uudelleen syntynyt äitini. 

Eeva keskittyneenä katsoo Horttokaaloja

Horttokaalot videolla

Juon pari pulloa Mont Fleurin kivennäisvettä ja alan valmistautua nukkumaan. Fai katsoo leffaa ja nauttii  purkin Leo-olutta. Nyt minulle ei olut maistu olut, enkä olisi hyvää seuraa kuitenkaan näin sairaana. Hyvät unet ovat tarpeen.

Menen sänkyyn ja pian on koko perhe makuuhuoneessa. Eeva kömpii viereeni ja tutkii suutani, jossa on kuorsauskisko, tökkii silmiini - selvästi tutkii statusta, kun huomannut isänsä olevan sairas. Tuleeko sittenkin lääkäri, eikä muusikko? Lopuksi tutkii rintojani, ja kuin hämmästyneenä toteaa, että ei isi maitoa anna. 

Fai ottaa Eevan ja sammuttaa valot. Komentaa Bikunin nukkumaan. Bikun taas Tik-Tokin kimpussa viereisellä sängyllä. Uskoo äitiään. Olen huomannut, että pääasiassa on parempi, että minä en komenna Bikunia. Fai ei selvästi suhtaudu siihen positiivisesti. Lienee kulttuuria. Nainen on se joka komentaa. Jos isä puuttuu asioihin, se on enemmän rauhallista puhetta, Naiset Thai-kulttuureissa komentaa ja ojentaa aika kovalla ja tiukalla äänellä. Alussa itsekkin sitä säikähdin, kun Fai ojensi Bikunia. 

Eeva nukahtaa pian äitinsä rinnalle ja minä äidin viereen. Kuulen jo Bikunin kuorsausta ennen kuin nukahdan itse. Yöllä heröön muutaman kerran kipuihin ja kutinaan.

Herääminen jo kutakuinkin normaaliin aikaan.

Herään tärinääni ennen kahdeksaa, palelee. Ilmastointi on tosin kylmällä ja huoneessa on +20 astetta. Menen wc:n kautta keittiöön muiden nukkuessa. Vedenkeittimen täyttö ja kuumenemaan. Odotellessa syön pöydällä olevan Croisantin, jos sen energia lämmittäisi. 

Kun saan Moccana-kahvin valmiiksi, menen työhuoneeseen ja mittaan kainalolämmön. 36.6 C eli ei kuumetta. Työhuone on lämmin ja pian palelu loppuu kahvia juodessani. Päänsärky on mieto verrattuna eiliseen, vaikka viimeisestä lääkkeestä on 11 tuntia. Kahvin jälkeen on aika meditaation.

Meditaatio hieman levoton. Vaikea päästä irti ruumiillisista tuntemuksista, kun kivut tunkevat tietoisuuteen. Toistuvasti teen hengitysharjoituiset mantran kanssa. Nenän kauta sisään, otsonteloiden kautta päälaen yli niskaan, josta uloshengityksellä selkärangan kautta oikeaan alaraajaan aina varpaisiin saakka. Toinen hengitys samoin, mutta vasemman alaraajan kautta. Kolmas hengitys niskasta uloshengitys molempien yläraajojen kautta sormiin ja viimeinen niskasta rinnan kautta siäselinten läpi ulos.

Kipujen läpäistyä meditaation fokusoin kivun olevan todellisen itseni ulkopuolella ruumiissani. "rupupata nakhantoo" on Sanskriitin murteen Palin tekstiä - muoto on muuttuva aggregaatti. Tässä tapauksessa ruuiillinen olemus kipuineen jne. 

Aivan loppuvaiheessa pääsen jonkinlaiseen  jhanaan ja sitten meditaatio gongi kilahtaa. Se oli tämän aamun meditaatio. Joka kerta omansa. 

Jhanasta 

Muu perhe nukkuu. Kello on hieman yli kymmenen. Teen berocca-kivennäisveden ja mittaan lämmön. Hieman 37.2 astetta. Olo on sairas meditaatiosta huolimatta. Otan  Panacodin ja Voltarenin. Jos Eeva ei herää, menen vielä nukkumaan. 

Päiväuni Myanmarista ja paosta Intiaan

Nukahdan ja nään unta. Se on jokseenkin sekava, mutta olemme Myanmarissa ja menemme laittomasti metsätietä rajan yli. Vastassamme on palkatut Myanmarin kapinallisten sotilaa. He opettavat minut käyttämään rynnäkkokiväriä, jonka ovat saaneet CIA:n  kautta. CIA on epävirallisesti Myanmarissa tukemassa hallituksen vastaisia joukkoja. 

Passia emme saa Tachileikista, koska hallituksen joukot ovat hyökänneet ja tuhonnet koko kaupungin. 

Tapaamme amerikkalaisen CIA:n miehen, joka neuvoo meidät matkustamaan Myanmarin läpi Shillongiin Intiaan. Siellä on CIA:n miehiä, jotka voivat auttaa turvapaikan hakemista USA:han. Joudumme tekemään matkan ilman apua heiltä. He eivät ole virallisesti Myanmarissa. Hän järjestää kuitenkin meille kapinallisten sotilaita avuksi, joille tietenkin maksamme korvauksen.  Uni hajoaa välillä, on sekavaa sotaa, mutta selviämme Shilongiin.

Sitten olemme jo Bostonissa, minne meille on järjestetty turvapaikka. Tässä vaiheessa tajuan, että tämä tarina on kirjasta, jonka olen kirjoittanut Eevasta ja siitä on tehty elokuva. 

Herääminen Eevan kanssa

Fai ja Bikun ovat nouseet jo ylös ja herään siihen, että Eeva inahtaa. Silittelen Eeva ja hän nukahtaa, Muista äskeisen unen ja mietin sitä - olipa outo uni. Torkahdan hetkeksi ja Eeva alkaa oikeasti herätä kellon ollessa jo 12. Pikkuhiljaa Eeva juttelee minulle ja nousemme hitaasti ylös. Otan Eevalta yöhaalarin pois ja menemme keittiöön, missä Fai ja Bikun jos istuvat. 

Fai kysyy, että olenko vaihtanut vaipat. No, enpä tietenkään hoksannut. Fai vaihtaa vaipat nopeasti, jonka jälkeen teemme Eevan kanssa Moccana-kahvit. Eeva heiluu innoissaan sylissä ja tulkitsen sen teletappien ajaksi. 

Työhuoneeseen, teletapit ja  Moccana - tuttu yhdistelmä. 

Eeva katsoo teletappeja

teletapit

Moccana

Eeva vaikuttaa jo täysin terveeltä. Seuraa innostuneesti elehtien teletappeja. Kun jakso on oh,i hän hakee katseellaan kitaraa, jota ei näy. Muistan, että jäi olohuoneeseen illalla. Siispä kitaran hakuun. 

Muutama tuttu biisi ja Eeva jos saa muutaman kerran soinnun aikaan, kun olen muodostanut vasemmalla kädelläni soinnun ja Eeva tunkee kätensä kielillä ja saa ensimmäisen kerran itse ääntä kitaraan. Viimeiseksi kappaleeksi Hai, Hai Horttokaalot ja se on yleisömenestys. Eeva taputtaa innostuneena. 

Tämän jälkeen Eeva haluaa opetella kävelyä. Ottaa käsistäni kiinni ja kävelee olohuoneen läpi keittiään missä Fai on pyynnöstäni tehnyt eilen paistetuista sienistä Cambelin kana-sieni keittoon sopan. Kävelemme takaisin olohuoneeseen ja Eeva menee leikkimään isosiskonsa ja äitinsä kanssa. 

Eeva leikkimässä Bikunin ja äitinsä kanssa

Haen kupillisen  keittoa, joka maistuu hyvin näin sairaanakin. Kiitän Faita kohteliaastii

sienikeitto

Olo on selvästi parempi. Ei päänsärkyä. Pihasuihku ja mietin voisinko skootterilla käydä rannalla uimassa merivedessä ja saamassa vähän aurinkoa. Voisi auttaa atooppiseen ihottumaani. Paluumatkalla voisi ostaa jotain, mitä tarvitaan. 

Outoa, että Suurlähetystö ei vastaa Migrin Katariinalle mitään. Nyt on siis tulppa siellä. Jos asiamme ei ala selvitä tätä kautta, niin taitaa olla ainoa mahdollisuus mennä sinne Myanmariin - eikä pelkästään unessa. 

Ajelen skootterilla rannalle ja istun hiekkaan. Pilvipouta ja on sopivan viileää. Soitan infektiolääkärikollegalle Suomeen ja on saamaa mieltä kanssani, että minun tautini on enteroviruksen aiheuttama meningiitti. Puhumme myös tästä hullusta tilanteesta perhettämme kohtaan.

Hiekkaa varpaiden väliin - terapeuttista

ihoreaktio oikeassa jalassa

ja oikeassa kädessä

Auringon ultraviolettihoitoa noin 1 h ja lähden ajamaan takaisin asunnolle, matkalla torit eivät ole vielä auenneet, joten ohutta vihreää parsaa en voi ostaa. Sen Fai oli tilannut - jos tori on auki.

Paluumatkalla pitkä proomu oli menossa joen kautta merelle ja silta oli aukaistu. Pieni odotus. 

Pysähdys matkalla, kun silta nostettu ylös

Kun tulen pihaan käyn huuhtelemassa hiekkaiset varpaat ja sandaalit vesihanan alla. Fai on todella äkäinen, jos tuon hiekkaa sisälle. Tämän asian olen hyvin sisäistänyt. 

Koko perhe olohuoneessa ja Eeva syö eilistä inkiväärilohta hyvällä ruokahalulla. Menen suihkuun.

Eeva on ottanut unet ja syö eilistä inkiväärikalaa

Suihkun jälkeen Fai kysyy jos mentäisiin torille. Sehän sopii, kunhan aukeaa. Päätämme, että teen iltameditaation, jonka jälkeen torille. Ennen meditaatiota otan varmuudeksi kuume-kipu-lääkkeen. 

Ajamme torille, joka normaaliin tapaan täynnä. Jään Eevan kanssa odottamaan autoon, kun Bikun ja Fai menee torille. Tiedän jo mikä Bikunilla on mielessä. Hajuhedelmä eli Durian. Nyt on kausi juuri loppumassa ja erityisesti hedelmä Bikunin mieleen. Me muutkin kyllä pidämme. 5 kg olivat ostaneet. Kaikkea muutakin, mutta ilmeisesti tämä oli pääsyy.

'

Viisi kiloa olivat ostaneet. 1 kg 4 euroa

täällä kallis - sisältää kuorten painon.

Kun Bikun ja Fai oli torilla meillä oli aktiivinen hetki autossa. Eeva tutki kaikki vinkkarit ja myös audiovisuaalisen osan autoa. Hänellä oli hauskaa, minulla vaikeuksia pysyä mukana

Fai ja Bikun lähti torille

Tori maisemaa

sitä toria

Eevan tutkimusmatkaa

Kysyn Failta suoraan, että syödäänko kotona vai käydäänko jossakin syömässä. En jaksa enää lähteä uudelleen, jos mennään kotiin. Päädymme testaamaan ravintolaa, jonka ruokalistan Fai kävi jo testaamassa. Hän haluaa testata pihvit.  Paikka on aivan vieressä, joten pieni kurvi ja olemme siellä.

Ei vielä muita asiakkaita, joka sopi meille. Aurinko ei ollut laskeutuntu, joten meille sopiva aika mennä.

Tilaamme jääkylmät oluet Faille ja minulle. Hänelle Leo ja minulle Singha.  Tutkimme ruokalistaa ja oli paljon länsimaista tarjolla, ja päädymme ulkofilepihveihin - Faille Medium+ ja minulle medium-rare. Bikun halusi possun leikkeen. 

Minun olut meni sukkelaan, joten tilasin talon punaviinin, joka oli austraalialainen sekoitus. Ajattelin, että sopisi pihville punaviini. Ja täytyyhän minun testata, että voinko edes ehdottaa sitä Faille. 

hyvä pöytäviini alle 3 euroa lasi

Viini maistui, oli hyvä perus talonviini. Tilasin toiset lasit sitten pihvin kanssal 

Fai kysyi, että voidaanko syödä alkuun torilta ostama "Jam", on jonkinlainen salaatti, vaikka ei ole salaatti - lime-mehuun tehty tuore kasvis annos erilaisten lisukkeiden kanssa - meillä oli raa´at meren elävät. 

Se sopi hyvin.  Maistelimme sitä. Minulle ei tänään maistunut, vaikka yleensä pidän. Tauti viel jossain painaa. 

"Jam" Fai ja Eeva

Bikunin possuleike

Fain pihvi medium+

minun pihvi medium rare

Eevalle maistui sekä ranskaliset, possu että naudan pihvi

Pihvit olivat varsin hyvää tasoa ja punaviini aivan sopiva. Kaikki olivat tyytyväisiä.

Fai, Eeva ja punaviinilasi

Eeva haluaa liikkeelle. äitinsä kävelyttää Eevaa käsistä pitäen, mutta toistuvasti pysähtyy vihreän maton rajalle.  Sanon, että annappa ISI vie ja kävelytän ravintolan päästä päähän käyden tervehtimässä jo tulleita asiakkaita. Palaan takaisin Eevan kanssa j Bikun ottaa pikkusiskon kävelytykseen.

Bikun ja Eeva

Mukava aikainen illallinen ja Fai on samaa mieltä. Maksamme laskun joka varsin huokea. Ajamme asunnolle ja Eeva selkeästi kaipaa musiikkia. Menemme työhuoneeseen, kun Fai alkaa työstämään Durian hedelmää - ns hajuhedelmää. Sitä siis ostettiin torilta. 

Menemme Eevan kanssa kuuntelemaan musaa työhuoneeseen ja nyt tarvitaan takuutavaraa - sen on Horttokaalojen meille uusi biisi mitä eilen jo kuuntelimme. 

Sillä aikaa Durian hedelmä on leikattu ja syömme sitä. Aivan loistava valinta Failta. Joka kerta, kun itse ostan, on lähdes syömätöntä. Nyt maistuu ja Bikunille etenkin. Hän on siinä määrin  erillainen 10-vuotias, että ei syö herkkua kerralla. Sitä jää huomiseksi pakasteeseen. Jääkaappin ei voi laittaa - kaikki haisisi todella pahalle sen jälkeen. 

Netistä Durianista

Siis jälkiruokakin syöty. Eeva terve. Jopa näyttäisi, että minullakin paranemisen mahdollisuuksiea. Nyt kaikki väsyneitä - paitsi Eeva! Hänet pitää saada rauhoitettua nukkumaan. Ehkä huomenna paremminn jaksaa ajatella. Oli sitten Myanmar tai mitä edessä. 

Hyvää perjantai Iltaa kaikille. 9624 kävijää 27 päivän aikana - kiitos teille kaikille!!