Yölliset rytmihäiriöt. Buddhalainen Sadekauden Retriitin alku ja Dukkhan pohditaa

Lauantai aamu

Heräilin yöllä useamman kerran epämielyttäviin rytmihäiriötuntemuksiin. Oli sen verran tympeä olo, että nousin useamman kerran ylös, kun maaten tuntui hankalalta. Toisaalta oli kauhea väsymys ja unen tarve, mutta rintatuntemukset eivät antaneet rauhaa makuullaan. Jossain vaiheessa joskus neljän jälkeen ne jättivät rauhaan ja vaivuin syvään uneen.

klo 10 aikoihin herään Eevan iloiseen jutteluun ja on noussut sängyssä seisomaan polvilleensa heiluttaen käsiään ilmassa. Kuin sanoen, että isä nyt on aika herätä ja lähdetään. 

Eihän siinä muu auttanut, kuin nousta ja Eeva kiljahtaa riemusta. Otan syliin ja menemme keittiöön. Keittiössä oli mieto Durianin tuoksi jäljellä eilisestä herkuttelusta, vaikka kannoin kaikki kuuoret ja jätteet muovipussissa illalla pihalle.

Eeva piretänä, isä uupuneena

Teemme tavalliseen tapaan Moccana-kahvit, ja siirrymme läppärille työhuoneeseen. Mukana on myös Mount Fleur kivennäisvesipullo. Tähän Berocca poreilemaan. Väsymykseni on kauhea. Haluaisin nukkua, mutta en voi vastustaa Eevan intoa viettää isänsä kanssa aamua. 

Moccana valmis ja Berocca poreilemassa

Teletapit ja Eeva tarkastaa välillä, että olenhan minäkin fokusoitunut katsomaan. Iloisena seuraa sylissäni jaksoa. 

Teletapit

Eeva katsoo teletappeja intensiivisesti

Eeva katsoo jo pöydällä olevaa kitaraa

Laulamme kitaran säestyksellä Sininen uni, Maankorvessa ja Hai hai horttokaalot. Eevan innostus kannustaa soittamaan väsymyksestä huolimatta. 

Sitten on Eevan vuoro tutkia kitaraa. Laitan kitaran meditaatio matolle - vai pitäisikö olla "levitaatio matolle" 😂

Eeva tutkii kitaraa hellästi. On jo oppinut ymmärtämään, että tätä oikeaa kitaraa pitää käsitellä varoen.

Eeva tutkimassa kitaraa

Otamme uudellee kitaran syliini - kuten Eevankin ja vielä pari kappaletta. Eeva laulaa omalla tyylillään mukana

"It´s only Rock and Roll, but I like it"

Rytmikäs musiikki on Eevan mieleen.

Pian Eevalla alkaa olla nälkä ja Fai on noussut keittiöön lämmittämään ravintolasta jäänyttä possun pihviä. Menemme ruokapöytään ja Eeva siirtyy äitinsä syliin. Syö halukkaasti possun pihviä. Minä pääsen vielä uusille unille makuuhuoneeseen. 

Uusi herääminen

Nukun todella sikeästi ja näen omituisia unia. En tarkkaan muista tällä kertaa mitä. Herään iltapäivällä kahden maissa. Eeva nukkuu olohuoneessa. 

Eevan unet olohuoneessa

Teen uuden Moccanan herätäkseni. Tulee soitto Artsilta, katkeaa useaan otteeseen ja sitten soittaakin psykoanalyytikko kaverini kysyäkseen vointiani. Käymme läpi tätä tilannetta ja olemme samaa mieltä, että tämä psyykkinen stressi on vienyt immuniteettini alas. Tilanne on niin musertava, että vie varmaan pitkään toipua senkin jälkeen jos/kun olemme päässeet Suomeen. 

Saan viesti munkkiystävältäni Chiang Daon temppelistä. Valmistautuminen sadekauden retriittiin on alkanut temppelissä.

viesti munkkiystävältäni

Sadekauden buddhalainen retriitti

sadekauden retriitin alkaminen temppelissä

Tänään on Buddhalaisuuden Asalha Bucha päivä. Tämä päivä määräytyy kuun kierron mukaan niin että osuu aina kahdeksannen kuunkierron täyden kuun edeltävä päivä. Sitä juhlitaan  Buddhan ensimmäisen sutran muistamiseksi, jotka hän opetti viidelle askeetille Deer Pasrkissa lähellä Benaresin kaupunkia Intiassa yli 2500 vuotta sitten. Siinä hän opetti filosofiansa Neljän Jalon Totuuden perusteet valaistumisensa jälkeen.

Buddhan neljä jaloa totuutta

Dukkhaa on kolmenlaista. Ilmeisin sen muoto on fyysinen ja henkinen kärsimys. Kaikki ihmiset kohtaavat sairautta, vanhuuutta ja kuolemaa. Toinen dukkhan muoto on muutoksen kärsimys. Joudumme aikanaan luopumaan kaikesa meille rakkkaasta. Kolmas dukkhan muoto on kaikenlaista epätyydyttävyyttä maailman luonteesta johtuen. 

Dukhan aiheuttaa itsekäs halu ja takeruminen (tanha eli jano). Ihminen janoaa itselleen tavaraa, rahaa, ystäviä, elinikää jne. Koska kaikki asiat ovat perusluonteeltaan pysymättömiä, hän ei voi kuitenkaan saada lopullista tyydytystä. Takertuminen  pysymättömään aiheutta jatkuvan epämielyttävyyden tunteen. Kaikki fyysinen on muuttuvaa aggregaattia, kuten tunteet, aistimukset, ajatusrakennelmat ja tietoisuutemmekin. 

Halu ei aina ole ongelma, mutta siitä tulee ongelma, jos takerrumme siihen pakkomielteisesti, neuroottisesti, olemalla riippuvaisia sen kohteesta. Kipu ja kärsimys ovat eri asioita. Kipu muuttuu kärsimykseksi siinä vaiheessa kun takerrumme ajatukseen, että kipua ei saisi olla. 

Asakhna Bucha päivä edeltää Khao Phansa päivää eli Buddhalaisen sadekauden retriitin alkamisen päivää. Se on siis huomenna. Se kestää 90 päivää eli kolme kuunkiertoa. 

Se juontaa juurensa Buddhan ajalta, jolloin Munkit vaelsivat opettaen ilman temppeliä. He pysåhtyivät kuitenkin sadekaudella johonkin tiettyyn paikkaan. Useat rikkaat hyväntekijät tarjosivat paikan, jossa olla. Tuolloin jäi aikaa myös opettaa nuorempia munkkeja.

Nykyisin tämän retriitin aikana munkit pyrkivät pysymään yhdessä temppelissä ja syventymään tavallista enemmän meditaatioon ja vanhojen tekstien lukemiseen.

Useat maallikot pidättäytyvät mm alkoholista tänä aikana ja pyrkivät myös keskittymään buddhalaisen tien kulkemiseen. Se on "Jalo kahdeksanosainen polku", joka sisältää moraaliohjeita ja käytännön meditaatio-ohjeita. 

Näinä päivinä alkoholin myynti on kielletty ja sehän hämmästyttää turisteja 🤣 

Eeva herää olohuoneessa. Saa eteensä Durianin, joka maistuu. Huomenna Eeva täyttää 11 kuukautta. 

Eeva ja Durian-hedelmä

Fai tuo minulle työhuoneeseen paistettuja kanan siipiä. Loistvaia, ei rasvaisia jauhotettuja, kuten ne yleensä on. Nälkäkinhän tässä on tullut kirjoitellessani Buddhalaisesta retriitistä. Ulkona sataa kovasti. 

paistetut kanan siivet

Synkkiä ja syvällisiä ajatuksia

Monenlaisia ajatuksia on viime kuukausina mielessäni liikkunut. Epäoikeudenmukaisuus sinä on yleensä aina mukana. Kuvitelmani Suomesta oikeudenmukaisena maana on rapistunut. Tämän Thaimaan rasismin vuoristokansoja kohtaan olen tiennyt jo viitisen vuotta - eli se ei ole ollut yllätys. 

Nyt tilanteemme pitkittyessä, terveys alkaa mennä, rahat on jo menneet, mutta hengissä vielä kaikki olemme. Elämän rytmi on sekaisin, minkään suunnitteleminen ei ole mahdollista. On vain odotusta ja vaihtoehtojen pohtimista. Ja kuten olen aiemmin kirjoittanut se viimeinen vaihtoehto on sinne Myanmariin matkustaminen. 

Nuorena lukemani vanhan testamentin Jobin kirja on tullut mieleeni. Murrosiässä minulla oli paha atooppinen ekseema, jonka vuoksi jouduin olemaan sairaalassa toistuvia jaksoja. Se sai minut pohdiskelemaan jo tuolloin tätä elämän dukkhaa - vaikken tuota buddhan opetusta ollut lukenutkaan. 

Tuli mieleeni Jobin kirja versus Buddhan opetus dukkhasta sekä kärsimyksestä. Jobin legendassa Saatana kiusasi Jobia. Symboloiko saatana dukkhaa ja Jumala elämän voimaa. Job ei antanut periksi dukkhalle vaan pysyi uskollisena elämän voimalle, vaikka hänelle tapahtui kaikki mahdollinen menetys ja kipu.

Tässä logiigassa migrin mielivaltaisuus edustaisi Saatanaa ja taas pysyminen järjissään ja pitämällä huolta perheestä ja itsestä kaikesta huolimatta edustaisi Jumalaa. Tai migrin mielivaltaisuus dukkhaa ja takertumatta, janoamatta asioita edustaisi Jumalaa. 

On aika taas tyhjentää välimuisti, niin ei takerru kaikkiin ajatuksiin. Jospa sen jälkeen voisi päästä paremmin Sadekauden retriitin tunnelmaan. Viikonloppunahan ei kuitenkaan tule mitään uutisia niin migristä kuin Suurlähetystöstä. Myanmarin matkan tekemistapa on jo sovittu niin kuljettajan kuin myanmarin kielen taitoisen avustajan kanssa. Odotellaan ensin nämä muut mahdollisuudet. 

Nyt siis aika meditoinnin ja vietämme sen jälkeen rauhallisen perheillan ajatukset yksinkertaisina.

Hyvää lauantai-iltaa teille kaikille