Ulkoilua Eevan kanssa ja ruokailua Itsudemossa
Aamun meditaatio
Aamu
Fai on saattanut Pikunin aamulla aikaisin koulutielle ja tullut takaisin nukkumaan. Minä herään varttia vaille yhdeksän. Yö on mielestäni ollut kohtalaisen huono vaikka pitkään nukuinkin. Heräilin vatsatuntemuksiin useita kertoja ja pyörin sängyssä. Unimeditaation avulla pääsin kuitenkin aina uneen. Polar kehui kuitenkin untani ja sen mukaan sitä olisi kertynyt 9.5 tuntia.
Espressokeitin päälle, berocca poreilemaan lasiin ja lasi kädessä kotitemppeliin. Beroccan jälkeen resitoin lyhyemmän aamuresitoinnin ja meditoin 30 minuuttia. Fokusoivan meditaation kautta pääsin aina syvään rauhallisuuteen ja välissä vippasana meditaation kautta tietoisuuteen mm siitä, että fyysinen vointi ei ole kovin hyvä. Jokin virustartunta tämä täytyy olla, joka häiristsee niin päivittäistä jaksamista ja toimintaa kuin yöllistä unta. Elämään kuuluu epämielyttävyyttä kuten virustartuntoja ja niihin ei pidä ajatuksissaan takertua ja ajatella, että näin ei saisi olla.
Fai ja Eeva herää samoihin aikoihin, kun lopetan meditaationi. Kysyessäni saan Failta myöntävän vastauksen aamuiseen Cafe Latte kyselyyni. Niinpä Eevan kanssa teemme kaksi Cafe Lattea ja tarjoilemme ensin Failla ja minun kahvini kanssa siiryymme työpöydän ääreen. On vuorossa Joel Hallikaiset, teletapit jne., kunnes Eeva kääntyy kotitemppeliin päin ja meillä on vuorossa temppelin läpikäyminen.
Eevan ja minun aamutuokio
Eeva katsoo jo kotitemppeliin päin
Polarin uniraportti
Fain paistama munakas ja kalkkunapekonit
Iltapäivä
Kello on pian jo yli puolen päivän ja on aika lähteä Kotvakoulutukseen. Lupasin lähteä kaveriksi mukaan, kun heillä on Kotvaryhmän kanssa Pekurin kirjastoon tutustuminen. Lähden Eevan kanssa edeltä hakemaan rattaat auton perältä. Fai tulee pian perässä ja korjaa hieman minun asettamia peitteitä, niinkuin asiaan aina kuuluukin.
Kävelemme kauniissa todella keväisen oloisessa lauhassa säässä Hallituskatua "Letkunpuiston" läpi rotuaarille, mistä Pekurin oven kautta hissiin ja toiseen kerrokseen. Fai jää koulutukseen ja me lähdemme Eevan kanssa kävelylle. Kävelemme heinäpäähän päin ja matkalla tervehdin ystävääni Karia hänen pyöräliikkeensä edessä. Vaihdamme kuulumisia lyhyesti ja hänellä saattaisi olla minulle käytetty maastopyörä. Olen miettinyt, että en ehkä enää hanki suksia. Ilmasto on muuttunut niin, että hiihtokausi on lyhyt ja luisteluhiihto, jota aikanaan harrastin vaatii muutamia satoja kilometrejä, ennen kuin se muuttuu nautinnoksi. Nykyisessä elämän tilanteessa lyhyen lumitalven aikana Oulussa se ei vaan onnistu. Pitäisi asua lapissa. Siispä syys-talvi ja kevät pyöräily maastopyörällä pyöräteitä pitkin on vakavasti harkittava juttu. Kesällä voin ajaa sitten vanhalla maantiepyörälläni, jonka toin mukanani Chiang Maista.
Jatkamme Eevan kanssa kävelyä heinäpään kautta merenrantaan ja tulemme kohti toria. Siellä on menossa laiturin remontti ja käännymme hyvissä ajoin välttäen meteliä kohti keskustaa. Tulemme takaisin Pekurin kirjastoon ja Fai on ryhmän mukana käymässä läpi opetusta. Me luemme kirjoja ja varsinkin palokunnan toiminnasta oleva kuvakirja kiinnostaa Eevaa. Siinä on sopivasti ovia ja ikkunoita, joita voi avata jolloin näkee aina mitä niiden takana on.
Eevan kanssa takaisin kirjastossa
Löydämme jonkinlaisen - ilmeisesti lukemiskopin - joka viehättää Eevaa. Leikimme siinä pitkän tovin. Pian kello lähestyy kolmea ja Kotvakoulutus on ohi. Failla on kova nälkä, kuten minullakin. Päätämme lähteä Itsudemoon syömään. Siellä lounashinta on aina klo 16 asti ja Pikun pitää paikasta. Sushit ovat hänen herkkuaan. Soitamme Pikunille, joka on jo yllättäen tehnyt kotiläksyt kotona, ja hän kiiruhtaa Itsudemoon aivan meidän jäljessä.
Itsudemon sushia
Eevalle nuudelia ja kanaa
Pikun nauttii
Eeva nauttii
Ilta
17.45 Markku tulee hakemaan ja polkaisemme pyörillä Hupisaarten läpi Tuiraan. Pyörällä ajaminenkin on jollakin tavalla raskasta. Lihakset ovat kipeät ja väsyneet, vaikka liikuntaa ei ole juuri ollut viime aikoina. Se virus...., no ainakin se avannossa hetkeksi taintuu.
Rannassa on tungos. Siellä on liikuteltava saunakin paikalla ja ilmeisesti opiskelijoiden jokin touhu päällä. Alakoppi näyttää todella täydeltä. Menemme yläkoppiin. Sinnekkin tulee kovasti sakkia, mutta sopu sijan antaa. Käymme Markun kanssa normaalit - minun 4 minuuttia ja Markulla taisi tulla 6 minuuttia.
Pyörällä kotiin ja Eeva on jo herännyt. Lähdemme melkein välittömästi autolla Limingan tullin prismaan. Fai puhui jo päivällä, että Eevalle pitää ostaa isompi kypärälakki. Niinpä ajelemme ilta-ajelut Limingantulliin ja Eevalle löytyy kypärälakki, Pikunille päätä lämmittävä panta ja lisäksi runsaasti hedelmiä sekä normiruokatarpeita.
Kotona Eeva on todella iloisena ja pirteänä. Leikimme pitkään työhuoneessa, kunnes Fai vie Eevan suihkuun. Seuraavaksi on Fain vuoro ja lopulta minunkin. Nyt vielä iltaresitointi ja meditointi, niin ainakin minä olen valmis nukkumaan.
Kommentit
Lähetä kommentti