Töitä, jokiuintia ja perhe-elämää




Aamu


Puhelin herättää seitsemältä. Laitoin iltameditaation jälkeen puuron vielä hetkeksi hautumaan. Suunnitelin nousta niin, että ehdin rauhassa aamuresitoinnin ja meditaation, jonka jälkeen nauttisin kauarapuuron. 

Eeva päättää toisin. Hän herää myös. Pikun on valmistautumassa kouluun ja juuri, kun saan puuron uudelleen hautumaan miedolle lämmölle Eeva nousee. ja haluaa aamun rutiinit.  Laitamme Beroccan poreilemaan ja samalla puuro hautuu. Teemme Cafe Latet ja siirrymme työhuoneeseen teletappien seuraan. 




Aamun puuro ja berocca





Cafe latte ja teletapit




Aamun hetket menevät Eevan kanssa mukavasti, mutta meditaatio jää tältä aamulta väliin. Puoli yhdeksän saapuu ensimmäinen potilas, joten aamuleikkien jälkeen minun on lähdettävä pyöräilemään Mehiläiseen. Pikun on lähtenyt juuri ennen minua ja kun saan pyörän tallista ohitan Pikunin vilkuttaen hänen kävellessään kohti bussipysääkkiä. Kaunis talvikeli on muuttunut vetiseksi, sohjoiseksi ja sumuiseksi. No, kylmä ei ole ja ajan pyörällä pelkkä nahkatakkipäällä. 


Töissä on sopivasti potilaita. Influenssa B näkyy Oulussa. Ehdin käydä juttelemassa kahvihuoneessa hoitajien ja kollegoiden kanssa, mutta koko päivän on töitä. Avantouintivarusteet ovat mukana repussa ja yritän tavoittaa muita ryhmämme uimareita, mutta ainoastaan Voten saan kiinni. Hänelläkin tuntuu olevan kiirusta ja päätän lähteä yksin ajelemaan koti Tuiraa pyörällä, kun potilaat loppuvat. 

Iltapäivä


Patosilloilla pyöräilessäni puhelin pysäyttää matkan teon. Vote soittaa ja sanookin tulevan 10 minuutin sisällä rantaan. Lupaan odottaa. Saapuessani rantakopeille näen yllättäen Markun, joka on naapurinsa kanssa tullut myös uimaan. Pian meitä on kopilla neljän hengen ryhmä valmiina kylmähoitoon.  Vote ottaa normaalin 2 minuuttisen, minä nyt sairastelun jälkeen tyydyn 3 minuuttiseen ja Markku sekä naapurinsa ottaa ehkä 6 minuuttia.

Saapuessani kotiin Eeva odottaa ja menemme työhuoneeseen, jossa ensin katsomme netistä erilaisia kukkia - ne ovat nyt Eevalle mieleen. Katsomme myös videota trooppisista rannoista, jota säestää rauhallinen aasialainen musiikkin. Rentoudumme molemmat. Lopuksi Eeva haluaa kotitemppeliin ja ilmaisee, että kynttilät pitää sytyttää ja sitten puhaltaa. 



Kynttilöiden puhallusta






Käymme vielä useamman kerran kotitemppelissä ja käymme läpi buddhapatsaat. Eeva sanoo aina halutessaan takaisin kotitemppeliin: " But-ta, but-ta!" nopeaan tahtiin. 

Tänään Eeva kävelee paljon ja itsenäisesti hakee lelujaan isosta korista ja leikittyään vie niitä sinne takaisin. Hän myös kiipeää itse sohvalle ja sohvalta pois. 

Katsomme olohuoneessa Muumeja, kun hän pyytää niitä sanomalla:" Muum-muum!". Eeva istuu sylissäni ja laittaa muuminukkeja syliimme. 

Pian minulla alkaa tulla iltapäiväunen tarve ja Fai jää leikkimään Eevan kanssa. Nukahdan vajaan tunnin hieman sekalaista unta. On selvää, että toipilaskausi jatkuu. 



Fai ja Eeva - Fai antaa tikkarin



Ilta


Noustuanin lämmitän poronpaistia ja kastiketta, jota otin eilen sulamaan pakkasesta. Se maistuu niin Pikunille, Faille kuin Eevallekkin.  Minulla vatsa edelleen temppuilee ja turvottelee, joten jätän poron syönnin vain pieneen makupalaan. 



Poro maistuu kaikille



Teen itselleni jogurtti-mustikka- vehnänalkio lautasellisen. Jos se hoitaisi vatsaani. En tiedä johtuuko vatsan toimintahäiriö huonon tapani lopettamisesta. Jätin vihdoinkin nuuskan pois toissa lauantaina. Huono tapa, joka juontaa vanhalta kilpapyöräilyajalta. Tarkoitukseni oli lopettaa sen käyttö muuttaessani Thaimaahan. Siellä se oli tuonti tavaraa. Mutta samalla, kun muutin Thaimaa muutti lakiaan ja nuuskaa alettiin tekemään 4 km päässä asunnoltamme. Lopettaminen siirtyi. Lupasin lopettaa vaimolleni Eevan syntyessä. Sen jälkeen tuli stressit ensin Eevan kansalaisuuden saamisesta. Thaimaa ei sitä antanut ja kovan väännön jälkeen sain hänelle Suomen kansalaisuuden. Sen jälkeen Suomeen muuttamiseen liittyvät vastoinkäymiset ja kafkamaiset käänteet. Sanoin Faille, että lopetan, kun on sopiva hetki. 

Toissa lauantaina tämä sairastelukierra ärsytti niin paljon, että päätin kurittaa itseäni sillä, että en ota seuraavaa nikotiiniannostani. Ja niin se jäi pois. Itse nuuskaa en ole kaivannut, mutta ehkä vierotusoireita on ollut. En osaa sanoa, mikä osa on tätä pitkän virustaudin puolta ja mikä nikotiinin vieroitusoiretta. Alkuun yöt olivat hikisiä - todella hikisiä kuin kuumetaudissa. Aivosumuahan on ollut jo aiemminkin jne. Jokatapauksessa nuuska on jäänyt. 

Tänä iltana vielä iltaresitointi ja meditointi. Hyvä uni on tarpeen näin toipilaana. Huomenna taas työn pariin iltapäivästä. 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oulussa!!

Aamuyöllä kentällle - jännittävät tarkastukset - MUTTA PÄÄSEMME LÄPI - pian koneeseen