Uusi päivä - jotain hyvääkin

Viime yö oli vaikea, heräilimme Fain kanssa tiheään. Stressin laukaisema kutina ihollani herätti myös puolison. Nousin ylös useamman kerran ja typeryyttäni avasin wc:ssä käydessäni puhelimen, jonne oli tullut viesti Suomesta vanhalta, entiseltä ystävältäni.

 " Yritä nyt saada perheesi Suomeen sieltä Thaimaan ihmemaasta. Ihme liemeen olet itsesi saanut..., mikset jää sinne? Sitähän mulle oot kehunut, että kaikki on paremmin?..., mikä hinku tulla tänne ihmisoikeuksia polkevaan maahan" 

Se sai mieleni murheelliseksi. Entinen fiksu empaattinen kaveri on muuttunut katkeraksi - etenkin Thaimaata kohtaa jossa hänen sukulaisensa oli kuollut. Olen hänelle aiemmin kertonut, että Thaimaassa on vielä jäljellä toisten ihmisten kunnioittaminen tavallisten ihmisten kesken ja rehellisyys - sitä mitä Suomessa perinteisesti on ollut. MUTTA  olen myös kertonut kuinka ihmisoikeuksia poljetaan - etenkin vähemmistökansojen kohtaan, kuten joskus 60-luvulla saamelaisia kohtaan Suomessa. Olen kertonut siitä, että Suomella olisi paljon opittavaa täältä ja täällä paljon opittavaa Suomesta. Se ei ole mustavalkoista.

No, pääsin takaisin uneen joskus viiden aikohin, Fai herättää minut kymmenen aikoihin. Täti-Su oli koputellut ovellemme ja sanoi, että nyt olisi ehkä mahdollista vuokrata tilavampi asunto. Olimmehan puhuneet tästä tilan ahtauden ongelmasta edellisenä päivänä jo. Kello 11:30 olisi asunnon näyttö.

                                              Fai ja Eeva odottaa lähtöä kun juon kahvia

Nopeasti ylös, kuuma murukahvi odotti kupissa ja kaksi keitettyä kananmunaa. Pika suihku, kahvit ja kananmunat ripeästi alas ja menoksi. 

Ajamme noin 3 km autolla ja käännymme Moo Ban iin - rajattu asuinalue. Talo jota menemme katsomaan on heti ensimmäinen oikealla. Ajamme pihaan jossa odottaa puoli tusinaa Thaimaalaista naista. Mukana on siivoojat ym avustajat sekä itse แม่เลียง (lausutaan mää liang - tarkoittaa naisjohtajaa). 

Astumme ulos autosta ja kaikki tervehtii meitä kohteliaasti ja ystävällisesti - ilmeisesti tietävät perheemme tilanteen. 

Täti-Su ja Fai mahdollisen asuntomme pihalla

Asunto vaikuttaa asialliselta. Kaksi makuuhuonetta sekä pieni oleskelutila ja keittiö. Ilmastoinit vain makuuhuoneissa. Fai pohtii heti, että jos toisesta makuuhuoneesta voisi siirtää pienen sängyn isompaan makuuhuoneeseen, jossa on isompi parisänky. Bikun tässä elämäntilanteessa voisi pelätä nukkua yksin uudessa asunnossa ja toisaalta Fai mietti, että minulla olisi oma työhuone, jossa voisin meditoida sekä hoitaa asioitamme. 

                                             Sänky siirrettynä isompaan makuuhuoneeseen

Keskustelemme yksityiskohdista. Normaalisti täällä ei saa vuokrattua huoneistoa alle 6 kk vuokrasopimuksella, mutta vuokranantaja ymmärtää vaikean tilanteemme ja suostuu vuokraamaan kuukaudeksi ja hintakin on kohtuullinen  275e kk - n kaksi kertaa nykyisen huoneemme vuokra. Lisäksi sähköt ja lähtösiivouksesta 25e. Päädymme hyväksymään tarjouksen. Huomenna huoneisto on siivottu ja valmiina meitä varten. Klo 13 menemme asunnolle ja teemme kirjallisen vuokrasopimuksen. Samalla pääsemme asumaan sinne. 

Asunnon esittelyä, vasemmalta vuokran antaja,  välittäjä, Eeva, Fai ja Bikun

Lähdemme tyytyväisin mielin ajamaan perheemme sekä Täti-Sun kanssa pihasta. Ehdotamme Täti-Su ´lle lounasta. Kiitollisuudesta avusta haluamme tehdä edes jotain. Ajamme rannalle ravintolaan, jonka tiedän olevan Su´n mielipaikka. Kohtuuhintainen ravintola, missä on hyvät meren elävät. 

Täti-Su rantaravintolassa

Istumme pöytään lähellä rantaa. Ei aivan laitimmaiseen - Su sanoo, että auringon paahde on liian lähellä, ei ole viileää. Istumme toiseen pöytään rannasta. Henkilökunta tuo tuulettimen, jonka kanssa meillä on sopivan viilelää. Tilaamme Tom Yam meren elävillä, paistettua riisiä taskuravulla, thai-basilika paistoksen merenelävillä  ja Bikun haluaa vielä päälle ranskalaiset.

    minä, Fai ja Eeva rantaravintolassa

näkymä merelle päin

Aivan loistava, maukas ruoka. Meren elävien tuoreus tulee selvästi esille ja kastikkeet tulisia, mutta tasapainoisia. Hinta koko porukalta kaikkinensa alle 25 euroa. Juomana oli vesi sekä tuoremehua. Bikun, joka on hieman huono syöntinen kehuu ateriaa - siis jo ennen kuin sai rakastamiaan ranskalaisia. 

Bikun kehuu ruokaa loistavaksi, eikä ole vielä edes saanut ranskalaiaan. 

Palaamme Condoteliin, missä huoneemme sijaitsee Täti-Su´n viereisessä huoneistossa. Hän menee omaansa ja kiitämme vielä kerran häntä. Käymme omaan huoneeseen vatsa täynnä. Eeva nukahti jo autossa Fain rinnalle hyvän maitoaterian päälle. Eeva nukkuu noin tunnin verran ja herää vaatien isänkin huomiota. Tähän on nyt hyvä lopettaa tältä kerralta ja alkaa huolehtimaan Eevasta ja pikkuhiljaa pakkaamaan tavaroita huomista muuttoa varten -- ajomatka 4.4 km.