Varhainen Aamu ja Fain herääminen
6:30 käytyäni vessassa ja palattuani takaisin sänkyyn Fai ponnahtaa ylös! Ajattelin, että olin herättänyt hänet ja hän suuttuneena metelistä nousi.
Kylpyhuoneesta kuuluu normaaleja heräämisen jälkeisiä ääniä, hampaiden pasua, kasvojen pesua etc. Mitä nyt? Pitäisikö olla huolissaan.? Fai ei ole noussut näin aikaisin, kuin joskus alkuraskauden aikana, kun vielä vei skootterilla Bikunia kouluun.
Fai kuskasi Bikunin koulureissut aina alkuraskauteen saakka, jonka jälkeen meni kouluun maksullisella koulukyydillä, kun minä olin Suomessa töissä. Synnytyksen jälkeen jatkoimme koulukyydeillä, kunnes minä aloin kuskata häntä skootterilla aina siihen saakka, kun alkoi Thaimaan pitkä vuosiloma helmi-maaliskuun vaihteessa tänä vuonna.
Täällähän "kesäloma" on käytännössä maaliskuun alusta toukokuun puoleen väliin. Tuolloin on ns kuumakausi. Olivat kuulemani mukaan kokeilleet joillakin alueilla pitkän vuosiloman siirtämistä länsimaisten koulujen vuosilomien aikaan kesäkuun puolivälistä elokuun lopulle. Tämä oli tullut kalliiksi, kun ilmastointi ym kulut nousivat kouluissa. Lisäksi perheiden pidempi vapaa ajoittuu Huhtikuun 13 päivän ympärille, jolloin on Songkran eli Thaimaan vanha uusi vuosi.
Bikunin kouluhan sanottiin irti maaliskuun alussa, koska meidän piti olla Suomessa jo toukokuun puolessa välissä. Suunnittelimme kaiken hyvin. Tulemme Suomeen ja Bikun ehtii leikkiä kesän suomalaisten lasten kanssa. Puhuimme tästä paljon ystäväni Artsin kanssa. Heillä on neljä lähellä samaa ikää olevaa lasta ja kesä olisi olllut lapsilla hauskaa tutustumisen aikaa ja Bikun samalla oppisi Suomen kieltä niin, että syksyllä voisi pian päästä normaaliin suomalaiseen kouluun.
Tämäkin suunnitelma on särkynyt kaikkien muidenkin suunnitelmien joukossa.
Eeva nukkuu. Minäkin nukahdan uudelleen.
Eevan herääminen ja muutoksen vaikeus
Herään Eevan itkuntapaiseen tuhinaan klo 8 maissa ja otan Eevan syliin. Epäilen rintamaidon tarvetta ja lähden etsimään Faita. Ei löydy mistään. Menen pihalle ja Fai makoilee tyytyväisenä riippumatossa. Kysyn, että mikä nyt? Kertoo, että ei enää nukuttanut. Fai on siis parantunut jo täysin. Hänellähän on ollut lievempänä tätä päänsärky ja väsymys oiretta ja ilmeistä enterovirusta.
Annan Eevan Faille. Menen ihmettelemään tilannetta vielä makkariin. Bikun ponnahtaa ylös! Mikä nyt? Normaali puolipäivän rutiini on kadonnut. Menen makaamaan sänkyyn, ei tule uni. Mietin, että voi kauhea. Eevan ja minun aamuhetki on tuhottu! Moccana, Berocca, teletapit, kitara - kaikki on mennyt. Olenko käynyt tarpeettomaksi? En saa nukuttua. Ja väsyttääkö minua oikeasti? Ei, taidan olla masentuntut. Keittiöön. Teen yksinäiset moccanat ja menen työhuoneeseen, kun taas Fai on nostanut Eevan lastenvaunuihin ja kertoo menevänsä ostamaan nuudelikeittoa lähiravintolasta.
Fai viemässä Eevaa lastenvaunuihin
matkalla nuudelikeittoa hakemaan
Istun täysin uudessa tilanteessa työhuoneessa ja juon yksinäisen miehen moccanaa. Beroccacin poreilee, mutta mikään ei ole kuin ennen. Fai, Bikun ja Eeva syövät aamiaista olohuoneessa.
aamuinen nuudelikeitto
Palaan mielessäni Buddhan opetukseen. Dukkhaa on muutoksen aiheuttama epämielyttävyys. Se muuttuu kärsimykseksi, jos takerrumme siihen, että muutosta ei saisi tapahtua.
Juon rauhassa kahviani ja pohdin Buddhan yksinkertaisia viisauksia. Nehän todella ovat yksinkertaisia, itsessään. Sisäistäminen ja omaksumaan ne elämään osaksi vaatii työtä ja siinä meditaatio on loistava työkalu. Meditoidessa hitaasti luopumalla takertumista materiaan, tunteisiin, aistihavaintoihin, ajatusrakennelmiin ja tietoisuuteen voi saada kosketuksen kaiken pysymättömyyteen. Siten voi paremmin olla kosketuksissa siihen todellisuuteen mitä kullakin hetkellä on.
Tämän aamun kokemus on pienoiskuvasssa sitä hieman laajempaa kuvaa, mitä kaikkea olemme joutuneet kokemaan migrin prosessin aikana. Materiaalisesti taloutemme ja suunnitelmamme selvitä taloudellisesti tästä Suomeen muuttamisen kustannuksista ja elämämme aloittamisesta uudesssa kotikaupungissa. Suurista toiveiden tunteista, kun pääsemme alkavaan kesään tapaamaan rauhassa tuttavia ja perhe tutustuu heihin, työssäni tavata vanhat hyvät työkaverini ja entiset ja uudet potilaani, Bikun oppimassa Suomen kieltä. Eikä vähiten ajatusrakennelmat oikeudenmukaisesta Suomalaisesta yhteiskunnasta.
Mihinkään ei voi takertua! Voi vain yrittää tehdä parhaansa ja hyväksyä kaikenlainen epätyydyttävä maailman luonteesta johtuen.
Se ei ole sitä, että jäisi passivisena, fatalistina odottamaan kohtaloaan. Luovuttaisi ja antaisi periksi taistelematta. Se on jatkuvaa eteenpäin menoa, pyrkiä tekemään parhaansa niin itselle, perheelleen kuin lähimmäisilleen. Pitämällä mielensä mahdollisimman puhtaana dukkhankin edessä.
แนวทางปฏิบัติ (näeo taang batibat) käännetään usein englanniksi going forward. Se tarkoittaa buddhalaista tietä, jossa luovutaan takertumista muuttuviin aggregaatteihin. Usein käytetään nimenomaan jätettäessä maallinen elämä ja siirrytään munkiksi, missä se tapahtuu hyvin konkreettisesti.
Mielestäni jokainen maalikko riippumatta uskonnostaan, kulttuuristaan voi tätä harjoittaa jokapäiväisessä elämässään.
Bikunin selkäkipu ja nukkuminen
Nyt on aika sen meditaation. Välimuistin tyhjennys.
Meditaation jälkeen pihasuihkuun. Viileä vesi virkistää jonkin verran, pää on kuitenkin raskas ja mieli aloitteeton.
Pihasuihku
Tänäänhän on maanantai! Tulisiko jo viestiä Migristä tai Lähetystöstä. Migrihän odottaa lähetystön lausuntoa Fain ID-kortista. Itsekkin laitoin lähetystöön kyselyn, mutta eivät ole vastanneet ja torstaina, kun piti olla soittoaika heille iltapäivällä klo 13-15 koko lähetystö olikin suljettu.
Fai levittää temppelisänkyä makuuhuoneessa. Ajattelen, että onkin tullut tulokseen, että siirryn nukkumaan sille. Mutta ei. Bikun oli valittanut nukkuneensa huonosti pienemmässä sängyssä, missä on kova patja. Selkä oli tullut kipeäksi. Koskaan aiemmin hän ei ole vastaavaa valittanut, vaikka on nukkunut jossakin tilanteessa lattialla, kuten silloin, kun ilmastointi ei pelannut makuuhuoneessa.
Alan pelätä, että nyt on Bikunin vuoro saada tämä virustauti. Minullahan on vieläkin paikat kipeät, vaikea nukkua ja aloittaessani chanttia ennen meditaatiota on vaikea aluksi päästä polvilleen. Päänsärky on muuttunut tasapaksuksi raskauden tunteeksi.
Nyt saisi nopeasti kyllä alkaa tapahtumaan jotain lähtömme suhteen.
Valohoitoa rannalla
Eeva ei tänään erityisesti kaipaa isänsä perään. Onko loukkaantunut, kun aamurutiinit eivät toteutuneet, vai onko se, että viime päivät olen ollut vaisu kaiken sairastamisen ja huolen kanssa. Kiikkuu tyytyväisenä riippumatossa pihalla Bikunin ja äitinsä kanssa.
Ihoni vaatii hoitoa. Hyppään skootterin päälle ja ajelen rantaan. Parkkeeraan skootterin ranta-alueen tien reunaan ja kävelen kohdalla olevaan Seven-Eleveniin, josta ostan pullon vihreää jääteetä. Kävelen rantaan ja nyt auringonottoa puhtaasti terveydehhoidollisesta syystä. Päätän ottaa tunnin annoksen ja yrittää kuluttaa sen ajan jotenkin. Hoito alkaa klo 12:38, kun otan rannalla paidan pois.
On laskuveden aika ja meri on kaukana. Tosin uimaan ei ollut tarkoitus nyt mennäkkään. Samalla, kun ajattelen merta saan siskoltani Meriltä viestin koskien suvumme mökkiasiaa. Soitan hänelle lyhyen puhelun asiasta.
Soitan veljelleni, joka on vasta vihityn vaimonsa kanssa saapunut takaisin Suomesta Chiang Maihin. Toivotan tervetulleeksi taas Thaimaahan. Suomi-reissu oli ollut onnistunut, vaikka kallis.
Ranta ja vihreä jäätee
Klo 13 yritän soittaa taas Suurlähetystöön. Ei vastaa, vaan ilmoittaa olevansa suljettu. Ei kait taas - oli torstainakin. Soittoaika on ma-to klo 13-15! Muutaman minuutin välein yritän uudelleen ja alan olla jo varma, että on tänäänkin suljettu, mutta kolmannella kerralla vastataan. Saan konsulipalveluihin puheluni, josta kerrotaan, että koska kysymys on oleskelulupaan liittyvistä asioista asiamme kuuluu Viisumipuolelle,jossa puhelinpalvelu on ti ja to. Lupaa jättää sinne kuitenkin soittopyynnön.
soitto suurlähetystöön
Onneksi suurlähteystö ei ole kiinni - on jonkinlaista toivoa, että asiat etenisivät.
Jatkan istumista auringossa, katson kelloa - tunti ei vielä täynnä. Oudot ihomuutokset jaloissa hieman mietityttää. Onko diagnoosini enterovirus nyt oikea, vai voisiko olla, että vaikka Eevalla oli selkeä enterorokko, minun tautini olisikin Dengue-kuume. Ihomuutokset ovat dengue-exanthemaan sopivia, mutta varmaan sopivat muunkin viruksen reaktioksi. Nyt kuitenkin kuumeen alusta 5 vrk:tta. Toki Denguen vakavat oireet tulevat yleensä kuumeen laskettua noin 5-7 päivää kuumeen alusta.
Ajatus kulkee kummallisia ratoja, tulee mieleen kaikkea mahdollista edessä päin olevaa hankaluutta, kunnes kello näyttää 13.43 ja tunti aurinkoannosta on jopa ylitetty.
Varistelen enimmät hiekat jaloistani ja laitan rantasandaalit jalkaan. Kävelen skootterille ja ajan rantatietä pitkin rauhallisesti. Tänään rannalla aika paljon väkeä.
Käännyn rannalta poismenevää päätietä oikealla ja käännyn tuttuun kahvilaan, jossa kävimme asuessamme aluksi yhden huoneen asunnossa. Tilaan Doppio Laten ja kana-sinappikastike sämpylän.
Doppio-Latte maistuu, jonka saan välittömästi. Tilaan toisen, ja pyydän tuomaan sitten sämpylän kanssa.
ensimmäinen Doppio-Latte
Toinen Doppio-Latte ja Sämpylä saapuu. Leipä on erinomaista tuoretta kovakuorista vaaleaa leipää ja tämä kana-sinappi- täyte sisältää sipulia, porkkanaa, salaattia ja majoneesia kanan ja sinapin lisäksi.
Toinen Doppio-Latte sekä kana-sinappi-sämpylä
Saapuessani asunnolle on hiljaista. Bikun makaa olohuoneen lattialla puhelin kädessään. Kertoo, että äiti ja Eeva ovat nukkumassa.
Olo on kuin omituisessa unessa. Epätodellinen. Kuin kaikki tapahtuisi hidastettuna. Ja, kun mietin, mitä pitäisi tehdä - kuuluu vastaus:"ei mitään, ei niin yhtään mitään. " Tennikseen tai muuhun liikuntaan ei vielä kannata toipilaana mennä. Rytmi ja eksistenssi uupuu. On kuin kävelisi hyytelössä.
Sisäsuihkuun ja hiusten pesu. Bikun edelleen olohuoneessa ja muu perhe nukkuu makkarissa.
Bikun makaa lattialla ja katsoo jotain puhelimesta
Kysyn Bikunilta, että onko hänellä kipuja. Kertoo, että selkä särkee hieman ja muuta pientä kipua. Lienee sama virus eli entero koko porukalla. Eeva ja Fai jo parantuneet.
Palatessani suihkusta tunne, että valohoito on hareihin tehonnut. Pieni lämpö ilman poltetta tuntuu iholla. Annos oli sopiva.
Alan valmistautua ilta resonointiin ja välimuistin tyhjennykseen. Näkee sen jälkeen jaksammeko mennä syömään jonnekkin vai ollaanko tylsästi asunnolla. Fai ja Eeva edelleen nukkuu.
Meditointini aikana Fai, Bikin ja Eeva ovat käyneet kävelyllä ja jäätelöllä. Eevakin saanut omansa.
Bikun työntää Eevaa
Eeva tavannut koiran matkalla
Sisarukset
Eeva ja jäätelö
Fai oli myllertänyt myös makkaria. Suunnitellut että Bikun nukkuu temppelipatjalla ja hän kapealla kovapatjaisella sängyllä ja minä isommassa sängyssä.
Nyt nostin vetokortin!
Ei! Jos tarve on otan temppelisängyn työhuoneeseen ja sinne sen vein. Mööbleeraminen riittää!
Alkoi jo ärsyttämään tuo vatvominen.
Eeva katsoo minua ihmeissään ja kun tänään ei ole ollut yhteistä aikaa, selkeästi pyrkii syliin.
Otan Eevan ja otetaan yhdessä myöhästyneet Teletapit.
päästiin työhuoneeseen
teletapit
ja nyt ollaan niinkuin ennenkin
Failla jo nälkä. Minulla ruokahalu huonoa. Sairaus ja vatvominen vie ruokahalun. Siis se ei ole ollut viimeiseen viikkoon normaali. Kysyn, että mitä voin hakea Faille ja Bikunille. Bikun oli jo syönyt kuulema kävelyreissulla, mutta Fai halusi Pad Thai tuoreilla katkaravuilla.
Nopeasti hain ruokatorilta ja perheen ruokatilanne oli kohdallaan. Nyt otan hieman omaa aikaa ja mietin, mitä voisin syödä.
Lähden skootterilla ajelemaan katsellen Cha-Amin maanantai iltaa. Vakiopaikka, jota ajattelin on kiinni. Siis se, jossa olimme perjantaina syömässä pihviä. Ajattelin, että siinä olisi ollut helppo jotain pientä puraista.
Cha-Amin ma iltaa
rauhallisesti
Ei muuta, kuin tuttuun rantabaariin tuumaamaan. Kylmä olut ja mietintä tauko. Soitan Anssille joka suosittaa menemään Italialaiseen hyvään, mutta Thaimaalaisittain kalliiseen ruokapaikkaan - innostun jo ajatuksesta. Dinner itsekseen hyvän viinin kanssa. Empä muista milloin?
rannan baari - ja baarien mies 😂
Päädyn kuitenkin vaatimattomampaan ajatukseen ja ajelen Tescoon, ostan todella edullisia ankan rintoja ja pari perunaa, josta saa tarvittaessa Faillekkin, jos hänellä onkin nälkä. Punaviinipulloa en voi vastustaa. Italialainen aiemmin tuntematon viini Thaimaalaisittain edukas; 12 e pullo.
Ajelen asunnolle ja istahdan. Mietin..., onko edes nälkä? Ei, mutta toisaalta syömättömyys pidemmän päälle ei hyvä. Paino tippuu, mutta ei ole oikea tapa laihtua näin. Pitää olla proteiineja.
Failla ei nälkä, Pad Thai oli riittävä.
Nyt on oma illallinen työhuoneessa. Olipa hyvä, että ostin viinipullon. Nautin paljon haukutun maanantain illallisen työhuoneessa. Ankanrintaa ja mikrouuniperunaa, Camenberg juustoa ja italialaista punaviiniä.
Tämähän alkaa näyttämään ihan hyvältä!
Paistan ankanrinnat pannussa ja vetäytymään folioon, ensin kuitenkin pippuri ja suola. Perunatmikrossa 15 min, että, tulee lähelle kanarialaista ryppyperunaa. Perunan lohkominen, tuore inkivääriraastepintaa ja voita. Ankanrinta paloiteltuna lautaselle ja kylmä teriyaki kastike päälle. NO, sehän on ku keitetään potut ja vähä lihhaaki - kuten Oulussa aikanaan sanottiin.
Ankanrinta ja inkivääri uuniperunat
teriyaki kastikkeelle
Punaviini aivan loistava. Käsittämätön hinnaltaa. Väriltää jo hieman rusehtava, tuoksu hennosti mustaviinimarjamainen ja maku kehittynyt, keskitäyteläinen, maku alkaa voimistua kovan ja pehmeän suulaen välimaissa, ei nahkaisena, vaan hieman lakritsamaisena kuin Bordeauxin Pomerolin Chateau Samsonissa. Maku jatkuu mielyttävänä pitkään. Maussa luumua ja tanniinit matalat. Keskitäyteläinen, mutta pitkä. Inkivääriperuna ei peitä, pikemminkin tuo esiin viinin makua.
Toiset tietää ostaessaan, minä menen Tuurilla! Nyt oli hyvä tuuri.
Hyvän tuurin viini
Pian on aika Juuston ja viinin. Cammenbert esille. Fai kiinnostuu asiasta. Tulee katsomaan. Annan maistaa viiniä ensin ja toteaa, että tämähän maistuu. Fai pitää yleensä miedosta Brie-juustosta ja epäilen, että tämä hieman ikää nähnyt Cammembert ei maistu, mutta sekin on nyt kohdallaan. No, pitäähän Fai myös hieman ikää nähneestä miehestäänkin.
Annan Eevan haistaa juustoa ja olis halukas heti syömään sitä. Sanoin, että ei vielä - se voisi vielä olla vaarallista Sinulle.
Eeva Cammenbert ja minä
Fai on selvästi hämillään tilanteesta, että minä nukunkin eri huoneessa, mutta hehän ovat sen suunnitlelleet. Eihän munkilla ole ongelma nukkua omassa "Kutissaan" กุฏิ guti, eli huone, jossa munkki asuu. Voihan se olla, että huolestuttaa, josa alan elämään ihan kokonaan munkin elämää. 😀
Fai, ja myös Bikun on tullut, ja katsovat televisiosta jotakin. Eeva vaeltaa kontaten olohuoneen ja makuuhuoneen väliä. Haluaa kitarointia ja minähän soitan ja laulan. Eeva ottaa takaisin, minkä aamulla menetti. Lopuksi jää vielä ihmettelemään, kun kitaran laitan temppelisängylleni, kuin katsoen "tähän minä jään".
Ei voi vielä isin viereen jäädä, kun äidin rintaa ei minulla ole, vaikka Eeva on sitä tutkinut. Todennut, että ei se isä anna maitoa.
Alkaa täyden mahan tyytyväisyys ajaa mielen nukkumaan. Luulen, että myös muut ovat valmiita unille. V
Minä soitan vielä puhelun, jonka lupasin lapsuuden ystävälle Marjatalle. Hän kyseli aiemmin viestillä vontia ja lukee Blogia, mutta haluaa kuulla vielä kuulumiset. Sitten on oma " Sininen Uni".
Nyt hyvää yötä kaikille täältä Ikuisesta Idästä
Kommentit
Lähetä kommentti