Illlalla ei oikein uni tullut silmään. Kaikki pyöri mielessä. Hesarin artikkeli, tavarat Chiang Maissa, huoli oman mielen pitämisestä fokuksessa ja sitä kautta myös koko perheen hyvinvointi.
Mietin myös sitä kaunista ajatusta, jonka suunnittelin elosyyskuussa ollessani yhteydessä Migriin. Kun muutamme rauhallisesti toukokuun puolessa välissä Suomeen, jää hyvin aikaa koko perheelle sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ennen kuin aloitan työt. Jää kesä aikaa Bikunille leikkiä suomalaisten lasten kanssa ja siten oppia Suomen kieltä ennen kuin koulut alkavat.
Olimme keskustelleet Artsin perheen kanssa tästä asiasta. Heillä kun on neljä lasta aika lähellä Bikunin ikää, niin olisi ollut loistavaa viettää perheitten kesken Suomen kesää. Bikun oppien Suomea ja siinä samalla Faikin oppisi sivussa. Eevahan oppii koko ajan.
Hesarin artikkelia kun luin päivällä, niin maaten mennessä alkoi pyöriä mielessä se mitä Koskipirtti sanoi. Maahanmuutttovirastolla on poliittista painetta edistää työperäistä maahan muuttoa sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden maahanmuuttoa. Heidän asioitaan on priorisoitu. Perheenjäsenet ovat kärsijöitä. Ja meidän tapauksessa vielä Suomalaiset potilaat ovat kärsijöitä. Se raha minkä valtio on minuunkin kuluttanut, ei ole hyötykäytössä lääkäripulasta huolimatta.
HS eilisessä artikkelissa
Eli ulkkomaalaisten työperäinen maahan muutto menee Suomen kansalaisen työperäisen maahanmuuton edelle? Ja alle vuoden ikäisen Suomen kansalaisen perusoikeuksien edelle. Samalla, kun Suomi veilä rikkoo allekirjoittamaansa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.
Ei oikein uni tullut. Nousin ylös ja sorruin yösyöntiin. Täysjyvävehnä sandwichiä pesto, jäävuorisalaatti, avocado ja tonnikala täytteellä. Muutama mandariini päälle.
Facebookiin oli tullut kannustava viesti Antilta tähän blogin kirjoittamiseen. Pyyntö oli jatkaa blogin kirjoittamista Suomeen tultuammekin. Ja kyllä minä olen ajatellutkin, että jatkan. Jos Te jaksatta lukea, niin minä jaksan kirjoittaa.
Varmaan ensin siirtymävaihe Suomeen. Se prosessi miten se tapahtuu ja asettautuminen kotiin. Sen jälkeen jatkan, kuten tähänkin asti - ajatuksen virralla. Luulen, että se voi pyöriä ihmisoikeuksien, Suomen muuttuneen tilanteen jäsentämiseen.
Tuossa vaiheessa varmaan voin vapautuneemmin kertoa myös Thaimaan ongelmista. Molemmissa maissa on etunsa ja hekkoutensa. Kuvittelin aiemmin kuitenkin, että ihmisoikeudet ovat itsestään selvyys Suomessa, ja on ollut suuri pettymys, että näin ei ole.
Thaimaan ihmisoikeudet ja niiden puute on minulle auennut etenkin puolisoni kohtelun kautta. Ja yleisesti vuoristokansojen kohtelun kautta. Uusi nuorten puolue Thaimaassa, Move Forward yrittää niiden korjaamista ajaa. voitti vaalit reilu vuosi sitten, mutta pitkä on tie Thaimaassa edessä.
Ilmeisesti virkamiesvalta on Suomessa peräisin Tsaarin ajalta. Kun nyt olen joutunut sen pyörteisiin tulee takaumia Dostojevskin romaaneista, joita nuorena luin. Ystäväni Markku sanoikin vasta puhelimessa, että Suomessa Migri, Tulli ja Poliisi ovat valtioita valtiossa ja heitä on virheistä vaikea saada vastuuseen.
Menin uudelleen sänkyyn kahden maissa maha pinkeänä ja nukahdin. Nukahdin mielestäni heti ja heräsin kahdeksalta - mielestäni kohtuu unien jälkeen. Kerran Fai tönäisi minua yölllä, kun huudahtelin unissani.
Näin unta, jossa koirat olivat tulleet Chiang Main asuntomme pihalle ja ajoin niitä pois, mutta en oikein pystynyt liikkumaan. Nuo koirat olivat uhkaavia ja yritin ajaa niitä pois huutamalla. Taisivat olla migrin koiria.
Polar Pacerin unirekisteröinti kuitenkin paljasti, että olin nukahtanut lähempänä kolmea ja unen määrä heikko, keskitasoinen eheys ja uudistavuus. Eli ei se niin häävi nukkuminen ollutkaan.
Polarin unirekisteröinti
Ei muuta kuin ylös. Jos jään kieriskelemään sänkyyn, Fain ja Eevan unet häiriintyy. Menen työhuoneeseen välimuistin tyhjennykseen eli meditoimaan. Varsin hyvätasoinen meditaatio. Sen jälkeen Berocca ja Moccana ja pihasuihku odottaa.
Aamu on pilvipoutainen ja Thaimaalaisittain viileä +29 astetta. Iltapäivälle sateen riski noin 50% - pääseeköhän tennikseen.
tämän päivän keli Cha-Amissa
Kävellessäni suihkuun linnut visertää, on muutoin hiljaista. Muutama auton ääni isommalta tieltä kuuluu.
Suihkun jälkeen perhe vielä nukkuu, kello on 10.43. Taidampa kömpiä Fain viereen, jos vaikka vielä uni tulisi minullekin meditaation ja suihkun jälkeen.
Uni tuli välittömästi. Ja heräsin yhdeltä iltapäivällä. Eeva oli herännyt ja kiljui olohuoneessa. Bikun leikkii hänen kanssaan. Vetää peitolla Eevaa ympäri olohuoneen lattiaa. Eeva tykkää.
Bikun ja Eeva leikkii
Sitten Eeva alkaa jo äristä isälleen. Kävelin ohi hakemaan Moccana-kupillisen keittiöstä ja Eeva ihmettelee miksi häntä ei oteta mukaan. Koppaan hänet syliini paluumatkalla ja menemme työhuoneeseen. Eeva katsoo läppäriin päin ja odottaa ilmeisesti, että isä toimii. Ja niin toimiikin. Alkaa teletapit - jaksolla yhteislaulu.
Eeva tuijottaa teletappeja
Laa-Laa aloittaa oman laulunsa teletapeissa
Eeva katselee teletappien jälkeen huolestuneena, kun kitara ei ole normaalilla paikalla. Fai on siirtänyt sen toiseen nurkkaan. Kertoi, että minun nukkuessa Eeva oli ollut äkäisenä kitaralle ja siksi Fai oli siirtänyt kitaran toiseen nurkkaan. Liekö ollut äkäisenä isälle, joka vain nukkuu.
Laulamme muutaman laulun Eevan kanssa, mutta sitten hän haluaa itse soittaa kitaraa ja on äkäinen, kun ei onnistu. Siinä leikin varjolla tutustumme kitaraan, miten hänen peukalon näpäytyksensä saa äänen aikaan.
Tällä välin Fai oli hakenut nuudelikeittoa lähiravintolasta ja pyytää minut syömään keittiöön. Nuudelikeitto maistuu niinkuin aina. Minulle naudanlihaversio - kanaversiota lähiravintolasta ei saa ja possua en ole koskaan ollut halukas syömään.
Eeva alkaa hieroa silmiään ja Fai ottaa rintaruokintaan ja menee makuuhuoneeseen. Kello alkaa olla lähellä neljää, eikä sada. Pakkaan tenniskamat ja lähden ajamaan kohti kenttää. Matkalla muutama puhelu ja kun saavun tenniskentälle siellä on Arizonan Jerry ja aiemmin tapaamani sisätautilääkäri.
Alamme lämmitellä verkolta ja neljäskin saapuu klubille. En muista nimeä, mutta ketterä kuusikymppinen. Alkaa nelinpeli, johon meidät farangit laitetaan samalle puolelle ja thait toiselle.
Peli lähtee hyvin käyntiin ja peli on aika tasaista, mutta minun virheisiin häviämme 6-4. Selkäni on jumissa ja syöttö ei kylje. Paremmin kuitenkin peruspeli.
Jerry nostaa...,
syöttää
Tosi pelimiehet jatkavat ja minä menen jäähylle. Taitavia eri ikäisiä pelaajia. Hienoa seurata.
pelimiehet asialla
vasen kätisen slice-saatto
taas uudet miehet kentälle
Minut ohjataan takakentälle naisten kanssa. Thip jo aiemmin tuntemani Thaimaalainen taitava naispelaaja, uusi tuttavuus; venäläinen Anna, joka muuten kotoisin Pietarista. Lyhyt esittely ja kerron olevani naapurista. Kolmas Nainen - jää epäselväksi - aasialainen, mutta ei esittele itseään - luulen että Etelä-Koreasta, puhuu englantia.
Aloitamme Thipin kanssa vahvasti. 3-0, mutta minun syöttövuorolla vastustajat saavat murron aikaiseksi. Ykkös-syöttöä en saa onnistumaan ollenkaan. Selkä jumissa ja typeryyttäni yritän ensin ykköstä vaikka tiedän, ettei onnistu. Slice-syöttä ja jonkinlainen Kick-syöttä onnistuu ja niillä mennään. Menetän kuitenkin syöttöni, joka selvästi vaikuttaa alkuun niin hyvin pelanneen Thipinkin peliin. Tulemme 3-3 tasatilanteeseen. Ja lopuksi pääsemme tie-brake tilanteeseen, jonka häviämme 7-5. Ei minkäänlaista murhetta. Oli hyviä pitkiä palloralleja ja hauskaa olemme tulleet pitämään. Mutta ainahan pitää jännittää keskeneräistä matsia.
Seuraan hetken ykköskentän peliä ja keskustelemme Thipin kanssa. Hän lupaa toimittaa minulle hyvän hierojan puhelinnumeron. Kertoo olleensa Suomessakin. On suomalaisia ystäviä Sotkamossa. Tykkää Suomesta. Ottaa yhteiskuvankin lähettääkseen suomalaisille ystävilleen.
tosi pelimiehet ykköskentällä
pelimiehiä ykköskentällä
ja niitä tosi pelimiehiä...,
kyllä lähteee.....
Kiitän kaikkia ja kerron, että perhe odottaa jo illallista. Ajelen asunnollemme ja saan suoran komennuksen suihkuun. Eeva leikkii lattialla harjoitellen kynän käyttöä. Iltapäivällä opetin hieman kynän pitämistä kädessä ja miten sillä saadaan paperille sotkua aikaan.
Eeva kynän ja paperin kimpussa kun saavun
Bikun uppoutunut TV:n maailmaan
Nopea suihku ja Failla naiselliset valmistautumismenot päällä makkarissa. Olimme Fain kanssa jo sopineet, että tänään syömme rannalla tuntemassamme edullisessa ravintolassa. Ilma viileä.
Eeva näkee, että auton avaimet ovat kädessäni. Ei armoa - autoon on lähdettävä odottamaan ja käännämme auton lähtösuuntaan Eevan kanssa
Eeva ratissa
Eeva säätää kuin lentäjä ennen nousua
Ajamme rannalle ravintolaan ja kuten tavallista - annan Fain suorittaa tilauksen. Tietää paremmin mitä haluan. Syömme paistettuja kasviksia, Meriahventa lime-yrttikastikkeessa haudutettuna, thaimaalaisten yhtä suosikkia - katkarapua leivottuna riisinuudelin kanssa. Taso vaihtelee paljon. Parhaimmillaan todella herkullista kuten tänään, mutta usein ikävä sivumaku kuin petroolista. Soin ensimmäisen kerran keväällä meidän 5-vuotis häämatkalla Koh Changilla, missä oli myös Eevan kummisetä paikalla. Hän oli syönyt monesti aiemmin. Sanoi, että yleensä ei hyvää - Koh Changilla totesi olevan. Ja tänä iltan todella maistui. Eli riskiruoka tilata - riippunee siitä onko jonkinlaista aitoa haudutus uunia tms vai hauduttavatko suljetussa pannussa kaasuliekillä.
Rantaravintolassa ennen tilausta
Pientä keskustelua minkä suuntiasta tilataan
Tuli pieni sade ja pikaisesti tuotiin varjo. Eevan kanssa ihmettelemme varjoa
กุ่ง อบวุ้นเส้น katkarapua leivottuna lasinuudeleiden kanssa
meriahventa limellä ja yrteillä
sekalainen kasvispaistos
pikku- ja isosisko rannalla
Sade alkoi ruokailun lopulla pienenä tihkuna. Kohteliaasti tuotiin pöydän ylle varjo. Kun päästiin autolle sade oli jo varsin kova ja merellä salamat iskivät. Tyytyväisin mielin asunnolle ja Eeva nukahtaa jo matkalla. Fai oli ostanut tietämättäni Roti muslimikauppiaalta on hieman kuin pannukakkua - hyvää! Söimme sitä vielä ennen suihkua ja unia.
Hyvää yötä toivottaa Cha-Am
Kommentit
Lähetä kommentti