Skootteriajelu illalla ja Wimbledonin loppuottelu. Yöllinen Eevan itkeminen . Paremmalta näyttävä Uusi Päivä
Eilinen Ilta
Ajelen skootterilla ilman ajatusta minne. Fai ja Eeva nukkui alkuillan unta ja Bikun katsoi televisiota. Sanooin Bikunille lähtiessäni, että kertoo äidilleen minun menneen ajelulle.
skootteriajelulla
Tuttu paikan ilmeinen omistaja tervehtii. Hän on hyvin poikkeuksellisen näköinen thaimaalainen, erikoisine silmälaseineen ja viiksineen. Silmälasit ovat soikeat kuin vappunaamareissa usein käytetään. Vahatut viikset taivutettuna kuin Salvador Dalilla.
Pysäytän skootterin ja istun juuri paikalleen laitettuun pöytään. Tilaan erittäin kylmän Singha oluen.
Kuva pöydästäni rannalle
Failta ei viestiä ja en tohdi soittaa, jos sattuu vielä nukkumaan. Oli sen verran kireänä ilmeisesti unen puutteesta ja huolista johtuen. Lähden jatkamaan matkaa.
Kiertelen ja olen jo matkalla asunnollemme päin, kun huomaan tutun paikan, jossa katsoin tennistä muutama päivä sitten. Tennistä näkyy isolta näytöltä nytkin.
Skootteri parkkiin ja muistan, että tänäänhän on Wimbledonin miesten kaksinpelin loppuottelu. Kaikki tällaiset ovat unohtuneet Eevan sairastumisen myötä, kun muutoinkin on tilanteemme vuoksi ollut äärirajoilla.
Djokovic - inhokkini vastaan Alcaraz - yksi suosikeistani. Helppo päätös. Tiskille ja jääkylmä Singha-olut. Alan seurata ottelua, joka juuri alkamassa.
Vasemmalle viereeni tulee länsimais-thaimaalainen pariskunta. Mies keskeyttää katsomiseni aloittamalla keskustelun. Kysyy muistanko häntä? En todellisuudessa muistanut, mutta kohteliaisuuttani vastasin kyllä muistan, mutta en muista mistä maasta hän oli kotoisin. Mies, alta kuudenkymmenen, kertoo olevansa ranskalainen ja asunut Unkarissa vuosia.
Puhuu ranskalaiseksi hyvää englantia, eikä puheessaan ole merkittävää aksenttia. Yritän katsoa peliä ja samalla muistan, että olemme tavanneet juuri tuossa ravintolassa missä olin istunut rannalla.
Mukava mies ja niin on myös vieressäni istuva thaimaalainen kumppaninsa. Nyt en vain olisi oikein juttu-tuulella - mielummin katsoisin vain peliä. He kysyvät missä asun, Kuvaillessani paikan kertovat asuvansa hyvin lähellä - noin 300 metriä asunnostamme. Mies juo oluensa tyhjäksi ja kumppaninsa punaviinilasin. He kohteliaasti sanovat hyvästit ja toivovat pikaista uudelleen näkemistä. Kiitän ja toivotan samoin.
Mukava pariskunta, hetki minulle vain väärä. Palaan katsomaan peliä ja Alcaraz vie ensimmäisen erän 6-2. Loistavaa. Piristyn ja katson puhelinta - ei vieläkään viestiä Failta.
Laitan viestin, jossa kysyn onko Bikun kertonut terveiseni, että voin tuoda ruokaa kun tarvitaan. Fai vastaa, että ovat jo käyneet kävellen lähitorilla ja syöneet kanaa ja riisiä. Lähettää Eevasta videon, jossa Eeva syö kanaa jo tyytyväisenä.
Video kun Eeva syö
Alcaraz voittaa kolmessa erässä matsin ja olen tyytyväinen.
Alcaraz ja Wimbledon mestari 2024
Maksan laskun ja ajelen pienessä tihkusateessa kohti asuntoa. Pysähdyn vielä Seven-Elevenin kohdalla missä on myös pieni ruokatori. Laitan Faille viestin vielä varmistukseksi, jos jotain tarvitaan. Laitan kuvan viestinä, että ymmärtää missä olen.
Pysähdys paluumatkalla
Ei tarvetta ostoksille. Ajan viimeiset 600 metriä asunnolle, suljen portin. Perhe tyytyväisenä kotona. Muistan, että syöminen on jäänyt tältä päivää. Keitettyä riisiä on keittiössä. Sekoitan siihen purkillisen tonnikalaa ja lisäksi avocadoa. Maustan vielä chilikastikkeella ja se olkoon minun illallinen.
Jääkaapissa olevaa olutpurkkia katson. Ei - tarpeeksi tälle pävälle jo on olutta tullut juotua. Pullo kivennäisvettä, suhkuun ja olen valmis nukkumaan kuten muukin perhe.
Klo 01:30 heräämme, kun Eeva alkaa kuitenkin itkemään ja huutaa selvää kipuitkua. Fai yrittää rauhoitella ja kysyn milloin on saanut kipulääkettä. Selviää, että aamuvarhaisen jälkeen ei ole saanut parasetamolia, eikä ibuprofeiinia.
Haen jääkaapista ibuprofeiinin, vedän ruiskuun ja annan Eevalle. Fai yrittää antaa rintaa, mutta Eeva ei rauhoitu. Seuraan tilannetta hieman etäältä ja yritän laulaa "sinistä unta". Ei rauhoitu. Fai on selkeästi tuskastunut.
Otan Eevan syliin ja laulan hellästi korvaan lauluja. Rauhoittuu hieman. Fai yrittää ottaa syliinsä, jotta voisi antaa maitoa. Eeva ei tällä kertaa suostu menemään, vaan pyrkii takaisin.
Vien Eevan työhuoneeseen ja leikimme kitaralla. Laulan lauluja ja sanat menee sekaisin, mutta ei se Eevaa haittaa. Välissä alkaa aina itkeä uudelleen, mutta pikkuhiljaa rauhoittumaan päin.
Kun itku loppuu, vien Eevan äitinsä syliin ja hän alkaa syödä rintaa. Pikkuhiljaa nukahtaa ja pääsemme koko perhe nukkumaan noin klo 02:30.
Herääminen uuteen päivään
Herään juuri ennen puoltapäivää. Muut nukkuu. Menen varovaisesti keittiöön, teen Moccana-kahvit. Kivennäisvesipullo mukaan Beroccaa varten. Kahvi maistuu ja luen Helsingin samomia netistä.
Trumpia on yritetty ampua. Ei kyllä hämmästytä. Vaikka on inhokkini, en silti voi olla tyytyväinen, että on ammuttu. Kertoo tämän päivän hulluksi menneestä vastakkainasettelun maailmasta. Soisin hieman hippi-liikettä ja rakkautta tähän maailmaan😂
Yhden jälkeen alkaa kuulua ääniä makuuhuoneesta. Muu perhe heräämässä.
Eeva on herännyt
Työhuoneeseen ja teletapit. Nyt nekin maistuvat Eevalle kuin terveenä ollessaan. Tarjoan toista jaksoa, mutta Eevan katse kääntyy kitaraan. Ne tavalliset kappaleet, kitaran tutkiminen ja Eeva on tyytyväinen. Fai on sillä aikaa hakenut Bikunin kanssa lounasta lähiravintolasta. Minulle ja Bikunille nuudelikeitot ja Faille basilika-kanaa.
teletapit
Eeva katsoo teletappeja
Bikun tulee hakemaan Eevaa työhuoneesta
nuudelikeittoni
Viinirypäleitä
Suihkun jälkeen rasvaus, koska iho on huonossa kunnossa ja kuiva. Eeva haluaa auttaa.
Eeva rasvaa isän pohkeita
Mietin, että parempi antaa nyt parasetamoli annos vaikka Eeva ei ole kipeä. Kivun ehkäisemiseen tarvitaan vähemmän lääkettä kuin sen voittamiseen. Kerron Faille myös, että parempi antaa heräämisen jälkeen parasetamoli annos ja sitten nukkumaan mennessä ibuprofeiini muutaman päivän ajan.
Tarkistan myös ihoalueet ja onneksi on vain muutamia rakkuloita nilkoissa, ranteissa, ja pakarassa, Kämmenissä ja jalkapohjissa pienet muutokset, mutta ei varsinaisia rakkuloita. Nyt on jo kolme vuorokautta ensioireista, joten näyttäisi, että suhteellisen vähällä selvittiin.
Iltapäivällä odotamme soittoa Mae Taengin paikallisvirastosta. Kertoivat, että soittavat maanantaina. Fai yrittää soittoa sinne päin, mutta eivät vastaa. On yrittänyt useamman kerran. Yritämme vielä minun puhelimella. Ei vastausta. Huonolta näyttää tämä muukalaispassin mahdollisuus.
Eevan kanssa leikkimistä, josta kyllä Bikun ottaa nyt ison osan. Hyvä isosisko. Fai pesee pyykkiä, minä olen jotenkin pysäkillä. Pieni sade pelastaa minut pohtimasta tennikseen menoa.
Mietin välimuistin tyhjennystä, mutta vatsa täynnä se ei onnistu. Illemmalla voin sen tehdä. Tänään meditaatio jäi yhteen kertaan, kuten viime päivinä Eevan ollessa sairas.
Nyt kun näyttää siltä, että Eeva on paranemassa, pitää alkaa siirtyä normaaliin päivärytmiin ja kiskaista itsensä ulos depressiivisestä postpositiosta. Liikuntaa, parempaa ruokarytmiä ja unirytmiä niin jaksaa läpi tämän vaikean elämän vaiheen.
Tänä iltana ehkä elokuvan katsomista voisi yrittää. Toivottavasti meillä on rauhallinen perheilta.
Kiitos taas kaikille lukojoille. On tullut paljon meitä tukevaa palautetta, josta olen kiitollinen.
Kommentit
Lähetä kommentti