Ensimmäiset loistavat unet kuukausiin, Maarit käyttää meitä Kotva-meetingissä, Itsudemossa lounas

Aamu

Fai herännyt jo ennen minua. Eeva oli herännyt myös, eikä tällä kertaa tullut kiskomaan minua hereille. Nukahdin 20:30 ja heräsin nyt 7:30. Ensimmäinen todella hyvä yö muutamaan kuukauteen. Jospa stressi alkaisi purkautua.

Teen kahvit Faille ja itselleni. Berocca poreilemaan normaaliin tapaan ja Eeva haluaa teletapit. 

teletapit keittiön "baaritiskillä"

Eeva seuraa tarkasti

Kahvi, berocca ja aamun aurinko

Fai paistaa lohta Eevalle ja tarjoaa riisin kanssa. Eeva syö reilusti. Sihvosen Maarit  tulee hakemaan 9.45. Herätämme Bikunin suihkuun. Sitten on minun vuoro.  Maarit lupasi käyttää samalla myös Oys:ssä, joten saanen sen Sote-kortin kuntoon. 

"Kun täällä Suomessa on niin tyly byrokratia, niin miksi sinä Arno hylkäsit tuon Thai kulttuurin? Siellä kuulosti olevan niin sukua, halpaa eloa ja aurinkoa. Mitään näistä me veronmaksajat emme voi taata.
Mutta koettakaa nyt pärjätä."

Tällainen kommentti oli tullut Blogiin, joten vastaan tässä siihen,

Molemmissa maissa on omat hyvänsä ja pahansa. Migrin toiminta tuli yllätyksenä, kuten olen aiemminkin kirjoittanut. Faille olen kehunut vuosia Suomen ihmisoikeustilannetta ja byrokraatiaa. Ja hyvinhän se on toiminutkin nyt niin digivirastossa, kelalla kuin TE-toimistossa. Samoin kouluihin yhteydenotto on ollut helppoa. Eilinen jäykkyys oli yksttäineni piikki Sote-kortin uusimisessa. 

Fai tykkää tästä kelistä, mikä nyt vallitsee. Niin minäkin. Ei liian kuuma, ei liian kylmä. Faille kerroin jo vuosia, että talvi on aika karu. Pitkä pimeä on minulle vaikea. Kylmyyden kestää vaatetuksella ja lumi on kaunista. Fai on todennutkin, että kyllä hän tulee talven kestämään - " Miten Sinä", hän on tuumannut minulle. 

Muuttomme pääsyy on kuitenkin se, että emme olisi voineet edes ajatella jatkaa niin, että minä käyn Suomessa töissä niin, että muu perhe jäisi Chiang Maihin. Eevan syntymä muutti tilanteen. Ei jäänyt enää aikaa yrittää hankkia Faille Thaimaan kansalaisuutta. Nyt sitä tarjottiin määrättyyn hintaan, kun olimme jo odottamassa lähtöä Bangkokissa. Me olimme jo päättäneet muuttaa Suomeen. 

Lisäksi olemme kaiken pohtimisen jälkeen tulleet siihen tulokseen, että parempi meille on asua Suomessa ja käydä sitten mahdollisuuksien mukaan lomalla Chiang Maissa. Ja nyt kun olemme tulleet tänne koko perhe on tyytyväinen muutokseen. Meidät on otettu vastaan todella suurella välittämisellä ja tosiaan perhe tykkää kovasti Oulusta. Se että kaikki maksaa paljon on fakta, joka on hyväksyttävä. Ravintolassa syönti on niin kallista, että se jää vain erityisille kerroille. Fai on yllättynyt siitä, että esim kana tai possu ei ole merkittävästi kalliimpaa kuin Chiang Maissa. Siis kun ruoan tekee kotona. 

Tulen varmaan kirjoittamaan näistä Thaimaan ja Suomen välisistä eroista myöhemmin blogiin. Tämä sitten, kun sopeutumisvaihe on ohi. 

Nyt suihkuun ja sitten hoitamaan Fain suomenkielen opetuksen alkamista. 

Odottelemme lähtöä Eeva etenkin

”Milloin lähdetään”

Iltapäivä

Maarit hakee meidät Lexuksellaan ja ajamme Kaukovainiolle Kotkantielle, missä jonkinlainen maahamuuttajien koulutuskeskus. Odotamme Saijaa aulassa sovitusti.

Klo 10 Saija saapuu ja menemme toiseen kerrokseen kokoushuoneeseen. Käymme läpi Fain koulutusmahdollisuudet päpiirteittäin, mutta keskitymme ensiviikolla alkavaan vauva-äiti ryhmään. 

Tiistsina ryhmä kokoontuu Kaukovainiolla ja keskiviikkona Tuirassa. Fai päättää aloittaa keskiviikkona, koska Tuiraan kävelymatka alle 2 km. Kaukovainiolle pääsee bussilla ja matka ilmainen vauvan ja kärrtjen kanssa. Pitää kuitenkin opetella operointia ensin.

Palaverissä

Keskustelua

Eeva Maaritin kanssa

Saamme sovittua asiat ja Maarit käyttää vielä Oys:n rekisteröintipisteellä ja saan kuin saankin Sote-kortin. Lopuksi kyyti kotiin ja lähdemme lastenvaunut haettuamme lounaalle Itsudemoon! Bikun rakastaa sushia.

Rattaat haettu

Ja menoksi

Eeva viihtyy

Ensimmäinen Eevan kosketus Itsudemoon

Maksaminen ensin

Valikoimaa

Tämmöistäkin

Ruoka maistuu kaikille meistä. Yhteensä 40 euroa.

Bikunin lautanen

Fai, Eeva ja Bikun

Kahvit ja hedelmät päälle ja valmista on!

Eeva ja hedelmä

Kävelemme Uuttakatua pitkin ohi  "Letkun-puiston" ja Hallituskatua kohti rautatietä, lopuksi kääntyen Koulukadulle ja kotiin. Menemme autotalliin ja siellä on vanha musta jätesäkki täynnä vanhoija vaatteita, jotka ilmeisesti ensimmäinen vuokralainen on sinne kantanut. Kaseraamme tavarat kolmeen osaa. Osa 1 on pyykättävä, osa 2 tavarat, jotka pidämme, mutta ei tarvi pesua, osa 3 roskiin menevät.

Pieni lepohetki täydellä mahalla. Sitten pitäisi viedä digivirastoon Bikunin alkuperäinen syntymätodistus. Samalla pölyimurin pussien osto. Artsihan eilen korjasi imurin. 

Olostani ja varsinkin kuvista, jotka otettu minusta näkee sen, että viimeisen kahden kuukauden stressin aikana paino on noussut paljon - 10 kg. Itse stressi vaikuttaa hormonitasapainoon ja lisää painon kertymistä. Jatkuva muutto on aiheuttanut sen, että säännöllisyys liikkumiselle on jäänyt. Pyöräily ja tennis oli säännöllistä Chiang Maissa. Cha-Amissa sairastetun aivokalvotulehduksen jälkeen pääsin ensimmäisen kerran tennikseen eilen. Lisäksi olutta on tullut ruokailujen yhteydessä aivan turhan paljon. 

Nyt pitää tilanteen muuttua. Keskustelimme siitä Fain kanssa. Iltasyönti pitää jättää pois ja siirtyä meille normaaliin ruokarytmiin. Olut pois! Liikunnan lisäys tulee automaattisesti minulle pyöräilyn ja tenniksen kautta. Fai pitäisi saada innostumaan esim Hukkaan (liikuntakompleksi Oulussa) syksyn mittaan. 

Eli tänä iltana ei tule illallispäivityksiä, koska illallista ei ole. Nyt hoitamaan digivirasto-asian loppuun ja pölyimuripusseja. Jos saan jonkun lyömään tennistä tänään niin hyvä - jos en niin pyöräilen. 

Kiitos taas kaikille - kriittisetkin kommentit ovat tervetulleita. Kaipaan niitä aikoja, kun saatiin olla erimieltä asioissa ja silti hyvässä hengessä. 

Huomenna jatketaan - jos tänään on mainitsemisen arvoista kirjoitan sen huomiseen blogiin.