Tennistä ja sukulaistapaamista

Ilta

Työt venyivät hieman pidempään. Pääsin vartin yli kahdeksan kotiin ja Eeva ei onneksi ollut vielä nukahtanut. Pientä leikkiä Eevan kanssa ja sitten otin hänet kotitemppeliin, missä sai istua meditaatiotyynylläni ja oli selvästi innostunut, kun sai olla mukana pukiessani valkoisen meditaatiokaapuni. 

Iltaresitointi ja meditaatio tekee hyvää. Muu perhe kuuntelee  suomalaista iskelmää olohuoneessa. 

Meditoinnin jälkeen alan valmistaa perinteistä norjalisen kalastajan turskaa. Teen ne selyksistä vaikka alkuperäinen resepti on nopeasti poikittain leikatuista turskan palasista. Kala kylmään voimakkaasti suolattuun veteen - suolaprosentti vastaten pohjois-atlannin veden pitoisuutta. Kuumalle liedelle kattila ja kun vesi alkaa kiehua, kaadetaan vesi pois. 

Kastike. Sulata voita kattilassa miedolla lämmöllä ja lisää saman verran smetanaa kuin voita ja anna lämmetä, lisää hakattua persiljaa. Kastike valmis. Keitä pienet perunat normaaliin tapaan.

Lautaselle perunaa ja turskan pala jonka päälle kastike. Viinisuositus on yllättäen kevyempi punaviini - esim Pinot Noir, mutta olen kyllä vahvempienkin punaviinien kanssa nautinnolla syönyt. Mutta ei siis valkoviini. 

ryöpätyt turskat

perunat kiehumassa

kastike valmis

Nopea ja loistava ruoka. Sain tiedon reseptistä hyvältä ystävältäni ja kollegalta Vaasasta. Peter Nieminen oli tuolloin töissä Tromsössä ja kävi usein matkallaan Vaasaan tai takaisin Tromsöön tervehtimässä Oulussa. Jos joku voisi viedä terveisiä Peterille - niin kiitos. 

Huomenna vapaapäivä - ostin lähikaupasta kokeeksi 8% Duvas Uvas viinin kokeeksi, vaikka on hieman tukevampi. Nautinnollinen yksinkertainen illallinen ennen vapaapäivää.

annokset

yksittäinen aanos

Eeva ruokaseurana pöydällä

Eeva istuu seuranamme pöydällä ja maistelee niin turskaa, kastiketta kuin perunaakin ja selvästi maistuu.

Ruokailun päälle iltasuihkut ja nukkumaan. Uni tulee silmään nopeasti hyvän aterian päälle. 

Aamu

Herään seitsemän aikoihin ja lasi beroccaa, jonka jälkeen aamuresitointi ja meditaatio. Sillä aikaa muu perhekkin on herännyt. Bikun syö aamupalaa ja valmistautuu kouluun. Eeva katsoo televisiosta jotain lasten ohjelmaa. Yritän kiinnittää hänen huomiotaan, eikä tyttö inahdakkaan. Huolestun, että onko meidän aamuisten rutiinien aika ohi.

Eeva katsoo televisiota

Paistan itselleni kanapekonia, joka on erinomaista - ei löytynyt Chiang Maissa. Yksi paistettu kananmuna seuraksi ja aamiaiseni valmis. Fai ja Bikun ovat syöneet Mama-nuudeleita. 

Mutteripannu tulelle ja Fai kysyy, että riittääkö hänellekkin kahvia. Nyt halusi mutteri-espressoa - yleensä on juonut suodatin kahvia. Jo vain sitä riittää ja teen meille molemmille maitokahvit. Fai lisää vielä tilkan kermaa omaansa. 

Pian Eeva kiljahtaa ja katsoo minuun päin. Eli ei aamurutiinit ole vielä kadonneet. On aika musiikin ja teletappien. 

Tällä kertaa aloitamme Horttokaaloilla ja Eeva taputtaa käsiään yhteen musiikin tahdissa. 

Eeva kuuntelee Horttokaaloja

Horttokaalot

Ja sitten onkin jo teletappien aika. Jakson lopulla Eeva alkaa hieroa silmiään - on väsynyt. Fai imuroi ja Eeva ei jaksa enää keskittyä läppäriin. Otan kitaran ja soitamme muutaman kappaleen. Eeva laulaa omalla tavallaan mukana. 

teletapit

Eeva katsoo teletappeja

Kitaroinnin jälkeen Eeva on selvästi uninen ja alkaa vaatia rintamaitoa - huutaa "Maa-ma" ja pian hän on äitinsä vieressä makuuhuoneessa rintaruokinnassa. Hän nukahtaa hetkessä.

Yhdentoista jälkeen Janne tulee hakemaan tennikseen. Tarkoitus on pelata Nallisportin ulkokentällä, mutta keli sen verran kolea, että vaihdamme sisälle uusille kentille. Kaksi jäykkää miestä lyö tunnin palloa ja toteamme, että nyt pitää alkaa kuntouttaminen. Janne on jo Hukassa aloittanut venyttely ja saliohjelman. Pitää kyllä saada järjestettyä itsellekkin aikaa kuntoiluun.  Tuo Migrin prosessin aiheuttama huoli, epäselvyys, jatkumattomuus on tiputtanut oman kuntoni niin huonoksi, että ei ole ollut vuosiin. Tie on vain ylöspäin. 

Janne nakkaa minut kotiin, otan pyörän ja kipaisen hakemaan tuoretta chiliä Aasian marketista ja tomaatteja K-asematornista. Tuli siinä sivussa muutakin ostettua, mutta nuo edelliset elintärkeitä, koska Fai lupasi tehdä Som Tamia. Som Tamin tarpeeni on nyt suuri. 

Janne kentällä

Hawk eye

Iltapäivä

Kuuntelemme Eevan kanssa musiikkia sillä aikaa, kun Fai tekee Som Tamin. Hän laittaa vain kolme chiliä minun annokseen, mutta maistuu kuin olisi viisi. Saman toteaa Faikin. Olemmeko herkistyneet chilin tulisuudelle, oliko chilit tavallista tulisempia vai tekeekö meillä oleva mieto mahavaiva makuaistin herkistymisen. Mutta papaija salaatti maistuu. 

Som Tam eli papaija salaatti

Bikun tulee koulusta ja alkaa oma-aloitteisesti tekemään kotiläksyjä, Fai tekee suomenkielen muistiinpanoja olohuoneessa ja Eeva leikki vieressä lattialla. Minä otan pienet makuuasennot ennen kuin kello on neljä. Oli puhe, että siskoni ja hänen tyttärensä Jaana tulevat käymään kylässä. Jääkaapissa on varattuna leipäjuustoa ja laakka-hilloa sitä varten tarjottavaksi kahvin kanssa.

Mukava sukutapaaminen. Sisko oli tuonut raparperipiirakkaa, joka maistui etenkin Faille. Kahvin kanssa vielä leipäjuustoa lakkahillolla ja olimme valmiit läheiseen leikkipuistoon.

Siellä suku oli yhtenä perheenä ja koska meillä olin tarkotus mennä vielä kaupungille ja ulos syömään, lähdin kotiin yskin resitaoimaan ja meditoimaan. 

suvun lapset tapaamisella

Ja Eeva otta tuntumaa sukulaisiin. Hauskaa oli puistossa. 

nyt keinutaan

Menemme keskustaan seitsemän jälkeen ja ajattelemme pysähtyä yhdelle oluelle ehkä viimeisenä kesäisenä iltana Leskiseen. Rauhallinen terassi, joka sopii lapsiperheelle, ei juopuneita. Istumme tuttavien pöytään ja on hyväntunnelma. Haen oluet pöytään Faille ja minulle. Kello on noin 19:30.  Jutustelemme mukavia tuttava pariskunnan kanssa ja Bikun käy hakemassa ranskalsiset suomenkielellä Mc Donalndsista. 

Pian tulee Taina naistarjoilija tuulispäänä ja naama punaisena sanomaan, että eikä hän ole jo aiemmin sanonut, että tänne ei lasten kanssa tulla. Olin joskus perjantai-iltana pyrkinyt perheemme kanssa terassille - tosin sillion syömästä tullessa ja viikonloppu iltana - jolloin ymmärsin, että ei käy. Tuon tapauksen jälkeen keskustelin erään henkilökunnan työntekijän kanssa, joka oli lapsensa kanssa käynyt vielä kymmenen jälkeenkin arkena samassa paikassa ilman ongelmia. Ehkä tässä on nyt sitä toisenlaista rasisimia. Vaimoni on Aasiasta ja minua nuorempi.  Yhdet oluet jäivät siihen. Lähdimme syömään Haga-Sofiaan. Ehkä meidän perheen ei tarvitse käydä Leskisen terassilla ja toisaalta talvikin tulee. Hain HS:n artikkelin, missä Helsingin terassit toivovat iltaisinkin lapsiperheet tervetulleeksi. Leskisen Taina taas ei toivo meitä sinne. Onko kyseessä  rasismia Aasialais-Suomalaista perhettä kohtaan? En pidä rasismista - oli se sitten vasemmalta tai oikealta tulevaa. Emme toisaalta terasseja tarvi - varsinkaan - jos sinne ei olla tervetulleita. Fai totesikin, että ei tuonne enää mennä - kotona on parempi. 

Hagia-Sofiassa on hyvä vastaanotto. Syomme Mese-Lautasen ja  Faille lampaan kyljykset, minulle Kleftiko-tyyppinen lampaan paisti ja tietenkin Bikunille Kanaa ja maalais-ranskalaiset. Hyvä ateria ja kotiin. Haen vielä lähikaupasta vaippoja, kahvimaitoa ja kananmunia.

Hagia-Sofia ja meset

Nyt nukkumaan ja unohdetaan toisten hankaluudet. Omat vain voi parantaa. Hyvää yötä!