Musta Maanantai - luonnossa - ei Sielussa ❤️

Aamu

Lyhyt yö. Illalla Eeva ilmeisesti luuli olevan aamu, kun menimme nukkumaan klo 22:30. Fai meni edeltä tytön kanssa. Kun minä tulin vuoteeseen Eeva kiljahti ja kömpi minun luo kädet ojossa, kuin olisimme lähdössä kahvin keittoon. Otin hänet syliin ja menimme hetkeksi kotitemppeliin, missä Eeva halusi käydä läpi buddhan patsaat. Vuorotellen hän osoitti kutakin patsasta ja omalla kielellään kysyi, mikä tämä on. Minä selostin vuorollaan patsaat ja Eeva oli tyytyväinen. Menimme uudelleen makuuhuoneeseen, mutta se ei hänelle kelvannut. Menimme kaikki kolme olohuoneeseen ja kuuntelimme television kautta hieman musiikkia. Lopuksi laitoin Rodriguezin kitarakonserton ja musiikin tahdissa Eeva pikkuhiljaa nukahti syliini. Vihdoinkin pääsimme nukkumaan. Kello oli 00:30.

Kello kuudelta tuli uusi käsky! Eeva oli herännyt ja nyt oli totinen kahvinkeiton aika. Panemme mutteripannun tulelle ja laitan samalla 4 kananmunaa kiehumaan. Beroccan ja kahvikupin kanssa työhuoneeseen ja alkaa Horttokaalot. 8 minuutin hälytys kananmunia varten keskeyttää musiikkituokiomme ja laitamme munat kylmään veteen. 

Aamun musiikkituokio

8 min muna ja kahvi

Eeva väsyy pian ja vien hänet äitinsä viereen. Tyttö tankkaa rintamaitoa ja pian kuuluu uusi huuto makuuhuoneesta. Otan Eevan tällä kertaa olohuoneeseen ja katsomme teletapit television kautta. Joel Hallikainen miellyttää, mutta Eeva hieroo silmiään. Häntä väsyttää, mutta ei malta nukahtaa. On aika laittaa Rodriguezin kitarakonsertto. Se toimiin varmana unilääkkeenä ja Eeva rauhoittuu ja pian nukahtaa. Fai hakee tytön makuuhuoneeseen, jonne päätyvät jatkamaan uniaan. Muutaman sanan vaihto Pikunin kanssa ja minun on aika lähteä Mehiläiseen. 

 

Aamun musiikin kuuntelua

Joel Hallikainen

Kitarakonsertto menossa ja Faikin odottaa Eevan nukahtamista

Parkkeeraan pyöräni K-Pekurin edessä olevaan pyöräparkkiin. Joku on huolellisesti lukinnut pyöränsä eturenkaasta telineeseen, eikä sitä ole kukaan voinut varastaa. Runko näyttää kyllä karanneen ilmeisten varkaiden käsiin. Oulu on kyllä valitettavasti pyörävarkaiden luvattu kaupunki. Eturenkaasta päätellen kyse on ollut kalliista maastopyörästä. 

eturengas hyvin lukittuna telineessä

Työt sujuu normaaliin tapaan. Eeva on herännyt yhdentoista aikoihin ja nauttii aamupalasta kotisohvalla. 

Eeva kotona syömässä

ja maistuu

Iltapäivä ja ilta

 Uimareppu on mukana ja töiden jälkeen noin 16.15 pyöräilen kohti Tuiraa. Whats-app ryhmäämme laitoin jo viestin, että olen rannassa klo 16:30, jos vaikka muutkin joutaisivat. Säähän on taas mennyt vetiseksi ja tylsäksi. Minulle tämä pimeä keskitalvi on raskas. Niin se oli aikanaankin. Yllättävää on, että muu perhe ei siitä kärsi. Minulla atoopikkona iho kuivaa ja väsymys painaa. Ensi vuonna toivottavasti voimme pitää "kesäloman" joulu-tammikuun ja olla kaksi kuukautta pimeimpään aikaan Chiang Maissa sukuloimassa. Tämä talvi täytyy jaksaa katsoa alusta loppuun täällä. Keväthän Suomessa on jo kaunis ja maalis-huhtikuu taas Chiang Maissa kuuma - jopa yli 40C. Pahempi kuin kuumuus on vuoristosta leviävä kulotussavu. Ilman epäpuhtaudet ovat välillä niin korkeita, että tenniksen peluu tai pyöräily ei suju. Meillä oli Chiang Maissa ilman puhdistimet joka huoneessa. Nyt ne on lahjoitettu sukulaisille. Mutta kyllä tästä talvesta selvitään. Päivä alkaa pidentyä jo kuukauden päästä. 

Pimeä ranta odottaa. Olin kaatua jäälle ajaessani pyörällä Koskitieltä kääntyen kohden uimakoppia. Rantakopissa vaihdan uima-asun ja noin 4 minuuttinen kylmäaltistus tuntuu hyvältä. Rauhallinen pukeutuminen ja kohti kotia patosiltojen kautta. Vanha kotimme Koskite 52:ssa tervehtii minua ohimennessäni. Hyvät muistot lapsuudesta. 

Jääsohjoinen uintipaikka

Kotiin tullessa perhe jo odottaa lähtöä; etenkin Eeva! Lupasin illalla, että huomenna on "prum-prum-päivä! eli autoilemme. Eeva muistaa lupaukseni tarkasti. Pikun ja Fai muistaa, että tänään on aika ostaa uusi uimapuku Pikunille. 

Lähdemme Eevan kanssa ajamaan autoa ulos tallista ja muu perhe seuraa perässä. Sohjoinen keli ei mielytä ketään meistä, mutta autolla se on ok. Limingan tullin Prismaan ajelemme ja kuinka ollakkaan Eeva nukahtaa matkalla. Kannamme Eevan kärryyn lepäämään ja lähdemme katselemaan uima-asua Pikunille. 

Eeva nauttii unesta kauppareissulla

Haalimme sitä sun tätä kärryyn ja huomaan, että puhelimeni virta on loppunut. Toki minulla on korttikin, mutta milleniaaliperheenä emme suostu kortin käyttöön. Fai ei ole koskaan käyttänyt apple-paytä ja aktivoimme sen välittömästi. Keräämme ostokset ja Fai hoitaa koko laskun milleniaalisesti. 

Kotiin ja olimme ajatelleet syövämme ylikypsän kalkkunan, jonka laitoin uuniin lähtiessämme. Fai maistaa ja se on jo hapattunut - liian kauan jääkaapissa. Mitä nyt? Otan poron ulkofileet vakuumissa pakkasesta sulamaan kylmään veteen. Fai tekee avocadoo-kasvis-salaatin. Minä odottelen fileiden sulamista ja soitan ystävälleni Poriin, Jani Lehtiselle. Mitä tekisimme tässä hädässä? Keskustelemme miten saisimme illallisen ja vielä hvyän sellaisen. Yhdessä pohdimme hyvän kleissin tekemistä - tarvimme marjoja etc ja pian sulattelemme mustikoita ja puolukoita ja otan pakasteessa olevaa demi-clacea sulamaan muutaman ruokalusikallisen. Idea alkaa syntyä. 

Ruskistan poron ulkofileet ja pilkon basilikaa, jota sattuu olemaan. Voin sekä oliiviöljyn seoksessa ruskistan fileet ja ripottelen kuivattua chiliä pintaan kuin myös mustapippuria. Liha alkaa saamaaan väriä. On pakko avata punaviini kaapista.  Maistan italialaista viiniä - sopii aterialle.  Otan myös castellon punavalkohomejuustoa lämpimään. 

Ruskistetut fileet uunivuoalle, pannulle basilikaa, mustikat ja puolukat myös, hieman hunajaa ja clace on melkein valmis. Osterikastiketta umaamin lisäämiseksi ja suolan tasapainottamiseksi. Clace lihojen päälle ja uuniin 150 astetta.

Poron ulkofileet

Clace

Clace lihojen päällä

Lihat uuniin 150 astetta ja sormilla koetellen lihaa kunnes se vastaa sormen kimmoisuuteen sopivasti ja liha vetäytymään folion alle. Lautaset mikroon lämpenemmään ja pian on annos valmis, kun leikkaan fileet ja asetan lautaselle ja Fain tekemä raikas salaatti seuraksi. Unohtamatta avattua punaviiniä. 

Se punaviini

Eeva leikkii ruokapöydällä

Poro on parasta

Ruoka maistuu, hieman juustoa päälle. Eeva on iloinen, kun istumme koko perhe ruokapöydän ääressä. Pikun maistelee myös Poroa ja suhtautuu uuteen makuun varsin myönteisesti. Faille poro maistuu, kuten juustokin. 

Juttelemme Thaimaassa olevan suvun asioista ja pieni kaipaus on tapaamaan sukulaisia. Ensi vuonna sitten lomamme on ansaittu Chiang Maissa. Ensin arki kuntoon täällä ja sitten pakoon mustaa aikaa - siis ensi vuonna. Itseasiassa kaikki muut perheessämme sietää tätä aikaa paremmin kuin minä. Eikä ole enää kuin vajaa kuukauis Jouluun!! Tänä vuonna pitää hankkia oikea Joulukuusi etc. Poronpaistikin odottaa pakkasessa Joulua.  Joulu ja sen sanoma ei ole loppujen lopuksi kaukana Buddhalaisesta ajattelusta. Chiang Maissa kristillinen kulttuuri ja buddhalainen kulttuuri olivat hyvässä sovussa keskenään toinen toistaan tukien.

Nyt on aika nukkumaan - ja toivottavsti Eevakin nukahtaa tänä iltana ajoissa.