Rantapäivä - Pikunin hammassärky, Eevalla tukkosuutta ja minun onneton polvivaivani

Aamu

11 tunnin yöunien jälkeen hidas herääminen. Eeva herää ensin ja äitinsä heti perään. Eeva heräili viime yönä nenän tukkosuuteen ja annoin aamuyöllä hänelle aerius mikstuuraa. Minä polvikipuisena kömmin hitaasti sängystä. Pikun on lähtenyt kouluun jo aamulla, vaikka oli nukkunut huonosti hammaskivun vuoksi. Hänellä on ollut kipeä hammas jo kolme kk sitten, mutta olen unohtanut, kun asiasta ei ole puhuttu. Oli puhetta tuolloin neuvolakäynnillä, että pitää varata hammashoidosta aika hänelle. Se unohtui kaiken muun hässäkän keskellä, eikä tyttö ole hammastaan valittanut. Eilen illalla hän söi karkkia ja tuli akuutti hammaskipu. 

Saapuessani olohuoneeseen Eeva sanoo:" Kahvi!" eli kahvin keittoon on ryhdyttävä. Espressokone on jo päällä - laitoin varhain aamulla wc-ssä käydessäni. Teemme cafe latet Faille ja minulle. Eeva haistelee kahvin muruja tuttuun tapaansa. Keittiössä juon poreilleen Beroccan ja menemme Eevan kanssa kahvikupun ja pääsiäsitipun kanssa työhuoneeseen. Alkaa teletapit. 

Eeva, pääsiäistipu ja minä teletappeja katsomassa

Teletappien jälkeen Eevalla on nälkä ja vien hänet äitinsä kanssa aamupalalle olohuoneeseen. Alan soitella Pohde numeroihin. Ensimmäisenä asiana on tietenkin Pikunin hammashoito. Soitan palvelunumeroon ja valitsen takaisin soiton valitsemalla numeron 1, Soitto tulee reilun tunnin päästä. Erittäin ystävällisen naisen kanssa keskustellen saamme huomisella ajan aamuksi ja varsinaisen hammastarkastuksen kesäkuun 24 pvä. 

Iltapäivä ja ilta

Seuraavaksi on minun asiani. Tämä outo epätyypillinen kihtikohtaus on vaikea ja nyt sitäkin pitää alkaa tutkia. Koska olen nyt sokeriasioitteni kanssa jo hoidossa Tuiran terveysasemalla pyrin Pohteen kautta sinne. Vajaan kahden tunnin kuluttua sieltä puolestaan soitetaan takaisin ja he yrittävät saada minulle soittoaikaa hoitavalle lääkärilleni. Tälle fiksulle nuorelle herralle, jonka vastaanotolla kävin viikko sitten. Olisi varmaan aika tutkia tätä epämääräistä kihtiäni.  Itseasiassa aikanaan sain ensimmäisen kihtityyppisen kohtauksen 40-vuotta täytettyäni Porissa ollessani Satakunnan Keskussairaalassa korvalääkärinä. Tuolloin se oli tyypillinen isovarpaan tulehdus, mutta ortopedi työterveyshuollossa nauroi, että ei sinulla mikään herrojen tauti ole vaan arhroosi eli kuluma. Tuolloin uraatti eli virtsahappopitoisuus oli kyllä koholla.  Vuosien aikana, kun olen liikkunut paljon ja pitänyt painon kurissa näitä oireita ei ole usein ollut. Joskus kampasimpukoiden jälkeen on esiintynyt näitä epätyypillisiä polven jänteen tulehduksia. Arvostamani reumalääkärikollega on pitänyt niitä todennäköisenä epätyypillisenä kihtinä. Asia ei ole saanut mielessäni suurta huomiota, koska kohtauksia on esiintynyt vain noin kerran 2-4 vuodessa. Chiang Maissa ei näitä esiintynyt, mutta Suomeen tultua paino on noussut, ravitsemus muuttunut ja talven aikana on ollut nyt jo tämä kolmas jänteen tulehdus. On aika perehtyä asiaan ja hoitaa se. Ilmeisesti verenpainelääkitykseni on väärä - siinä on nesteenpoistolääkeosa, joka voi laukaista kihdin. Painon lasku on jo käynnissä, mutta varmaan syytä katsoa uraattipitoisuus mahdollisen uraattia laskevan lääkityksen harkitsemiseksi. 

Nyt elämä on pysäyttänyt terveyden suhteen minut ja niin myös Pikuninkin. Eiköhän nämä asiat saada kuntoon, kun asioihin perhedytään. 

Kello 14 on hieronta-aika Jarin luona. Oikean reiteni pitkäaikainen tukkosuus on saattanut olla myös osana laukesemassa polven jänteen tulehdusreaktiota. Kihtihän usein tulee ärtyneeseen paikkaan. Jari toteaakin oikean etureisilihasten olevan täysin tukossa, vasen on varsin ok. Muokkaavan hieronnan jälkeen polvikipukin hieman helpottaa, mutta en edelleenkään saa jalkaa koukkuun. 

Ajan Tuiran apteekkiin, minne pääsen helposti lyhyellä kävelyllä autosta. Arja lukioluokkalaiseni on farmaseuttina täällä ja tapaankin hänet heti sisään tultuani. Juttelemme tulevasta luokkakokouksesta ja myös tästä minun terveysasiastani. Ostan Eevalle avaavaa nenäsuihketta, jos nenän tukkosuus jatkuu ensi yönä. Todennäköisesti on allergiaa, ja Aerius illalla annettuna voisi auttaa pelkästään. Vara ei venettä kaada. Itselleni ostan kortisonitabletteja rauhoittamaan tulehdusreaktiota. En haluaisi turvautua niihin monestakaan syystä, mutta nyt ei oikein ole vaihtoehtoa. Kortisoni voi nostaa verenpainetta ja verensokereita, eikä kumpiaan ole toivottavaa tässä tilanteessa. Lisäksi ostan verenpainelääkkeet ilman nesteenpoistokomponenttia. 

Kun lähden ajelemaan kohti kotia, soitan Faille ja pyydän häntä Eevan ja Pikunin kanssa pihalle. Ehdotan ajelua Nallikarin rannalle, koska on lämmin ja aurinkoinen päivä. 

Eeva odottaakin minua pihalla tyytyväisenä, että pääsee retkelle. Perhe kömpii autoon ja lähdemme kohti Nallikaria.

Eeva odottaa pihalla

Auto tuli - Eeva piristyy

Nallikarissa on lämmin aurinkoinen keli. Ostamme alkuun jäätelöt kioskilta ja muu perhe lähtee kävelemään hiekalle ja leikkipaikalle, mutta minä polvi-invalidina jään istumaan ja nauttimaan päivästä jäätelökopin lähelle. 

Nallikari tänään

Jäätelökioskin lähellä

Fai ja Eeva kiikkumassa

Eeva ja Piku  leikkimässä

Muutaman tunnin leikkien jälkeen kaikilla on jo nälkä. Fai haluaa kokeilla kebabia ja ajelen rantakastelliin Göremeen. Se on ravintola, josta olen kuullut, mutten koskaan käynyt. Saamme tilattua Faille Kebabin Pitaleivaällä, Pikunille ranskalaisilla ja minulle Iskender kebab. Kaikkien annokset ovat jättisuuret. Alle söimme vielä salaattipöydästä salaattia ja yli puolet jokaisen annoksesta jää pakattavaksi kotiin. 

Kotona rauhallinen ilta. Polvi ehkä hieman parempi..., ei paljoa. Huomenna pitää hakea Pikun koulusta 9.45 ja mennä aapistien hammashuoltoon.